Politiikan ilmapuntarit

Monet yritykset ja talouselämä elävät kvartaaleittain. Kolmen kuukauden välein laaditaan arvioita ja tehdään johtopäätöksiä.

Politiikan ilmapuntareissa on kuukauden sykli. Edetään gallupista toiseen ja tehdään johtopäätöksiä.

Mielipidetiedustelut kertovat sen hetkisestä tilanteesta. Muutoksena aikaisempaan galluppien lukujen isotkit heilahdukset ovat olleet lisääntymään päin. Pidemmistä aikasarjoista on löydettävissä trendejä.

Keskustan mielipidemittauskannatuksessa ei ole seliteltävää. Luvut ovat olleet laskusuunnassa. Kilpailijamme ovat toki tyytyväisiä. Oma väki on huolestunut ja monet muistelevat muutaman vuoden takaisia tilanteita. Ovatpa ensimmäiset jo ehtineet soittamaan tuomiokelloa.

Lue loppuun

Perustuslakivaliokunta viitoitti soten jatkoaskeleet

30.6.2017 11.04  Blogit STM

Eduskunnan perustusvaliokunta antoi eilen torstaina lausuntonsa koskien sote- ja maakuntauudistusta. Ensinnäkin valiokunnan viesti oli, että se pitää erittäin tärkeinä maakunta- ja sote-esityksen sekä valinnanvapauslakiesityksen tavoitteita sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden vahvistamisesta, asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien edistämisestä ja palveluiden saatavuuden ja laadun parantamisesta.

Lausuntonsa mukaan valiokunta pitää tärkeänä niin ikään sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtämistä yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi, sekä suhtautuu myönteisesti asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien laajentamiseen.

Perustusvaliokunta kuitenkin katsoo, että hallituksen esitys ei nykymuodossaan turvaa kaikissa tilanteissa riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja kaikille yhdenvertaisesti. Se nostaa esiin erityisesti kaksi kipukohtaa: maakunnan velvollisuuden yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä uuden valinnanvapausjärjestelmän käyttöönoton aikataulun.

Lue loppuun

Hyvinvointi ja terveys on yhteinen tehtävä

Kolumni ESS 10.6.2017

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on tulevaisuudessa maakuntien ja kuntien yhteinen tehtävä. Tätä silmällä pitäen hallituksella on käynnissä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävä kärkihanke, joka luo käytäntöjä tulevaisuuden tarpeisiin sekä levittää jo olemassa olevia hyviä toimintatapoja. Käytäntöjä on luotu poikkeuksellisen tiiviisti ja laajassa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Järjestöjen rooli hyvinvointi- ja terveystyössä on ollut vahva. Tämä vahva rooli säilyy myös tulevaisuudessa kuntien ja maakuntien rinnalla.

Hallituksen panostus terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on kärkihankkeen myötä merkittävä. Siksi odotukset tuloksista ovat suuret. Yksittäiselle kansalaiselle eikä myöskään yhteiskunnalle ole arvoa sillä, että on hankkeita hankkeiden perään. Tarvitaan kestävä ja pysyvä toimintatapojen muutos. Siksi kärkihankkeen toiminnan painopiste on vahvasti paikallisella tasolla ja konkreettisessa tekemisessä. On todellinen mahdollisuus sille, että syntyy vaikuttavaa tulosta. Hallituksen tavoitteellisuutta korostaa myös syksyllä toteutettava aluekierros hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Lue loppuun

Soten peruskivet ovat nyt eduskunnassa

 Kolumni Itä-Häme 22.5.17 

Toissa viikolla eduskunnalle annettiin hallituksen esitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sen myötä kaikki perussäädökset sote-muutoksesta ovat nyt eduskunnan käsiteltävänä. 

Ensimmäinen soten viidestä peruskivestä on vahva järjestäjä. Jatkossa maakunta hoitaa niin sote-palveluiden järjestämisen kuin rahoituksen. 

Toinen perusta on savotan alusta asti mukana ollut, Suomelle erityinen palvelujen integraatio niin sosiaali- ja peruspalvelujen kuin perus- ja erityistason välillä. Maakunta pitää huolen siitä, että palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi: että oikeaa hoitoa ja palvelua saa oikeaan aikaan. 

Kolmas perusta, valinnanvapaus, lisää asiakaslähtöisyyttä. Se vahvistaa ihmisen itsemääräämisoikeutta sekä valjastaa kilpailun palvelujen kehittämiseen.  Lue loppuun

Hallitusti muutokseen

Kolumni Suomenmaa
viikko 19

Eduskunnalle annetun hallituksen esityksen asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa myötä kaikki perussäädökset sote-muutoksesta ovat nyt eduskunnan käsiteltävänä.

Ensimmäinen soten viidestä peruspilarista on vahva järjestäjä. Jatkossa maakunta hoitaa niin sote-palveluiden järjestämisen kuin rahoituksen.

Toinen perusta on savotan alusta asti mukana ollut palvelujen integraatio. Maakunta pitää huolen siitä, että palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi: että oikeaa hoitoa ja palvelua saa oikeaan aikaan.

Kolmas peruspilari, valinnanvapaus, lisää asiakaslähtöisyyttä. Se vahvistaa ihmisen itsemääräämisoikeutta ja perustason palveluja sekä valjastaa kilpailun palvelujen kehittämiseen. Lue loppuun

Valintaa ja vapautta

Kolumni
Mediuutiset vko 10

Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lakikokonaisuus annettiin eduskunnalle. Paketissa säädetään tai muutetaan yhteensä 34 eri lakia, ja esitystekstiäkin on kertynyt tuhat sivua.

Olennaista on se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirretään 1.1.2019 alkaen kuntien vastuulta maakunnille. Tulevaisuudessa meillä on lähes 200 eri kunnallisen organisaation sijaan 18 sote-järjestämisestä vastuullista maakuntaa. Järjestäjien kantokyky vahvistuu ja rahoitus virtaviivaistuu. Käytäntöjä ja toimintatapoja voidaan yhtenäistää. Muutos mahdollistaa yhdessä uudistuneen terveydenhuoltolain kanssa resurssien tehokkaamman hyödyntämisen, ammattilaisten joustavamman yhteistyön, nopeamman hoitoonpääsyn ja eriarvoistumisen pysäyttämisen palvelujen saatavuuden suhteen. Lue loppuun

Sote on nyt eduskunnan käsissä – alueillakin edettävä

Sosiaali- ja terveysministeriö 
Tiedote 32/2017

Rehula: Sote on nyt eduskunnan käsissä – alueillakin edettävä

Sote-muutoksen lakipohjan ja perusteiden kuntoon laittaminen on nyt eduskunnan käsissä, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula totesi tiistaina 7. maaliskuuta eduskunnan täysistunnossa.

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu maakuntien perustamisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen lakikokonaisuudesta eli sote- ja maakuntauudistuksen laeista.

”Viime kädessä muutos tehdään maakunnissa ja ruohonjuuritasolla. Laki antaa raamit muutokselle alueelliset erityispiirteet huomioiden”, ministeri Rehula sanoo. Lue loppuun

Pitkäaikaistyöttömien osallistava sosiaaliturva on kokeilun arvoinen

Kolumni Etelä-Suomen Sanomat 4.3.2017 

Professori Heikki Hiilamon johtama työryhmä teki hiljattain esityksen osallistavan sosiaaliturvan mallista, osallistumistulosta. Avauksen ideana on uudistaa pitkäaikaistyöttömien tuki ja sosiaaliturva uuteen uskoon. Hiilamo ja kumppanit ovat tehneet ansiokasta työtä hallituksen toimeksiannon pohjalta. Esitetty malli on, tietyin reunaehdoin, kokeilemisen arvoinen. 

Pitkäaikaistyöttömyyden hoito ei Suomessa ole erinomaisella tolalla. Moni kokee itsensä järjestelmän heittopussiksi, jota kiusataan auttamisen sijaan. Tuettua työtä järjestyy pienissä pätkissä, eri työyhteisöissä ja -tehtävissä. Nykymalli ei huomioi riittävästi sitä, että vuosia turhaan työtä hakenut ihminen on usein väsynyt, henkisesti lannistunut ja työkyvyltään heikko. Hiilamon johdolla valmisteltu esitys voisi olla vastaus tähän ongelmaan.  Lue loppuun

Onko maallamme malttia uudistua?

Muutoksessa blogi, Julkaisupäivä 3.3.2017

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula

Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksen lakikokonaisuus annettiin torstaina eduskunnalle.

Se oli merkittävä päivä. Sote-muutosta on nimittäin maassamme tehty eri hallitusten voimin yli kymmenen vuotta. Perusongelmat ja ratkaisut, joilla niihin pyritään vastaamaan, eivät ole juurikaan muuttuneet. Nykytila rapauttaa hiljalleen palvelut ja nostaa kustannukset pilviin.

Viime vaalikauden lopulla perustuslakivaliokunta linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitus tulee siirtää yksittäistä kuntaa vahvemmille harteille. Jo kauan johtotähtenä on ollut myös se, että palveluketjujen tulee olla sujuvia ja yhteistyön eri ammattilaisten välillä nykyistä tiiviimpää.

Nyt annetun hallituksen esityksen perusteella vuoden 2019 alusta meillä on nykyisten parinsadan sote-järjestämisestä vastuullisen tahon sijaan 18 monialaista maakuntaa. Monialaisuus tarkoittaa sitä, että maakunnat vastaavat soten lisäksi esimerkiksi pelastustoimesta sekä elinkeinojen ja työllisyyden edistämisestä.

Maakuntauudistuksen päätavoitteet ovat tiivistettävissä kuuteen kohtaan: toimivat palvelut, hallinnon sujuvuus, talouskasvun edistäminen, kustannustehokkuus, kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja toimintatapojen muutos. Onnistunut maakunta- ja soteuudistus vaatii erityisesti digitalisaation vahvaa ymmärrystä ja hyödyntämistä.

Maakuntien päättäjät valitaan suorilla vaaleilla ja
ne saavat rahoituksensa valtiolta yhtäläisin perustein koko maassa.

Maakuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikutuskeinoja lisätään. Näitä ovat esimerkiksi neuvoa-antavat kansanäänestykset, aloiteoikeus, keskustelu- ja kuulemistilaisuudet sekä nuorisovaltuusto ja vanhus- ja vammaisneuvostot.

Muutoksen myötä julkisten toimijoiden kantokyky vahvistuu, rahoitus yksinkertaistuu, ja käytäntöjä ja toimintatapoja yhtenäistetään. Resursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin, hoitoon pääsy nopeutuu ja palvelujen saatavuuden eriarvoistumisen kehitys on mahdollista pysäyttää.

Nyt annettu lakipaketti käsittelee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja siihen liittyvää maakuntien perustamista, mutta keskustelu on jo kääntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauteen.

Perustason palveluja ja ennaltaehkäisyä pitää vahvistaa, jotta ongelmiin voidaan puuttua ajoissa. Näin säästyy kustannuksia kalliista erikoissairaanhoidosta. Tähän on tarjolla useita ratkaisuja, joista yksi on julkisen terveydenhuollon vahvistaminen valjastamalla myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita julkisen palvelun tuottajiksi. Tästä perimmiltään on kyse valinnanvapauslaissa, joka on 28.3. päättyvällä lausuntokierroksella.

Valinnanvapaudesta on mahdollista tehdä tasapainoinen, Suomen oloihin soveltuva kokonaisuus, joka vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluja ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. On hyvä, että aiheesta käydään keskustelua, jotta saamme parhaan mahdollisen lopputuloksen.

On kuitenkin tärkeää, että asioissa edetään. Odotteluun Suomella ei enää ole varaa.

Onko maallamme malttia vaurastua, pohti presidentti Urho Kekkonen pamfletissaan vuonna 1952. Kekkosta mukaillen voisi kysyä tänään, Suomen 100-vuotispäivän kynnyksellä: Onko maallamme malttia uudistua?

 

 

Lue loppuun

Huolenpitolupauksesta on pidettävä kiinni

Kolumni Suomenmaa 3.2.2017

Suomen talous kasvaa vihdoin. Yhä useampi työtön on saanut työpaikan. Keskustalle on tärkeää nyt kaikin tavoin voimistaa käännettä parempaan.

Samalla on kuitenkin muistettava, että kaikilla suomalaisilla ei mene hyvin. Eriarvoistumisen torjumiseksi on tehtävä yhdessä kaikki voitava.

Meitä keskustalaisia tähän velvoittavat puolueemme arvot, kuten tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus sekä 110-vuotinen aatteellinen linjamme huolenpidosta. Yhdessä sovitun hallitusohjelmammekin tärkeimpiä tavoitteita on suomalaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Lue loppuun