Ja jonkun on tehtävä työt...
Päivä 0 miinus 5
Juttujättiä pukkaa. Kyse tuskin on mistään bestselleristä. Lukijoita on rajattu määrä, vaikka kyse on jostain sellaisesta, joka koskettaa jokaista suomalaista. Yleistä kiinnostusta tulee joka tapauksessa olemaan. Tulkintoja ja arviointeja tekevät niin yksittäiset ihmiset kuin monet ns. asiantuntijat sekä yhteisöt. "Päivystävillä dosenteilla" onkin ollut sanaisen arkkunsa avaamistilanteita jo jonkin aikaa ja tulee olemaan.
Olen viime viikkoina nähnyt useamman jutun siitä millaisilla hallitusohjelmilla on maata menneinä vuosikymmeninä johdettu. On laskettu sivuja ja sanoja. Lähiaikoina tiedämme luotsataanko meitä ja kannetaanko vastuuta maan tulevaisuudesta 20 vai 100 sivun pohjalta.
Mikä merkitys on sivumäärällä? Mistä se kertoo? Osaltaan siitä, että elävä elämää on yhä monimutkaisempaa - tarvitaan enemmän tekstiä kuin joskus aikaisemmin.
Sivujen määrä kertoo kuitenkin niistä perustoista, joilla tulevaisuutta reivataan. Tilanteen voi pelkistää yhteen sanaan - luottamus!!! Mitä laajemman ja yksityiskohtaisen juttujätin saamme käsiimme, sitä vähemmän on valmisteluvaiheessa keskinäistä luottamusta ollut. On pitänyt kyetä sopimaan pilkun paikatkin etukäteen valmiiksi.
Odotan juttujätin saamista käsiini. Ollaanhan tilanteessa, jossa on aika arvioida vaalien alusajan huutokaupan ja mielikuvien synnyttämisen kohtaantumisen arkeen ja vastuunkantamiseen. Yhteensovittamisen urakkaa on ollut riittämiin. Tästä kertoo kertaalleen karille ajautuneiden neuvottelujen päättyessä hallitustunnustelijan toteamus tapahtuneen perustaksi, usko loppui siihen että on löydettävissä yhteinen näkemys keskeisistä talouteen liittyvistä tekijöistä. Usko loppui, eikä toivosta ollut avuksi.
Kompromissien tekemisestä on kyse, samalla kuitenkin pyritään huolehtimaan siitä, että kirjoittajien käsiala näkyy. Huhujen pohjalta on jokseenkin hyödytöntä tehdä koko kokonaisuudesta johtopäätöksiä.
Tässä kohtaa olen mahdollisesti täysin väärässä, mutta luvuin 8 - 2 maa on saamassa Kokoomusjohtoisen vasemmistohallituksen. Maahan, joka vaalien tuloksen jälkeen on yksi Euroopan oikeistolaisimmista. Maahan, jossa toiseksi suurin puolue mielikuvaretoriikassaan toistaa toistamisen jälkeen miten vaaleissa haluttiin muutosta, joka nyt pitää näyttää toteen. Näissä vaatimuksissa unohtuu sellainen pieni asia, että puolue itse koki vaalitappion - pitkälle historiaan saa mennä että kannatus oli näin alhaalla ja 39 edustajan mandaatilla toimivaa ryhmää äänestäneet kokevat kyllä muutoksen odotuksen jossain ihan muualla kuin nyt on tapahtumassa.
Juttujätti tulee pitämään sisällään sekä suuria että pieniä asioita. Jokaisella lukijalla on vielä omat painotuksensa ja odotuksensa. Ei liene yllätys että lukiessani hallitusohjelman tekstejä sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä työelämäkysymykset erityisesti kiinnostavat. Yksi "lukuohje" on se, että jos on merkitystä sillä miten on kirjoitettu niin vähintään yhtä merkityksellistä on (varsinkin jos/kun sivumäärässä ei ole säästelty) mitä ohjelmatekstistä puuttuu.
Vaaleissa haluttiin muutosta. Miten se tulee näkymään? Neljä vuotta kuuntelimme opposition väitteitä eriarvoistavista päätöksistä - kuuntelimme väitteitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puutteesta ja vertailu vaalikausien 2003-2007 ja 2007-2011 päätöksistä oli lähes myrkkyä. Tasaverokehitykselle piti saada stoppi. Miten tulee muutos näkymään? Neljä vuotta kuuntelimme kuntien palvelujen romahtamisviestiä. Miten jatkossa on tarkoitus toimia esim. kuntien valtionosuuksien osalta ettei romahdus ihan oikeasti ja todellisesti tapahdu?
Kysymyksiin saadaan vastauksia - kysymyksiin joiden listaa riittää...
* millaisen terveydenhuollon järjestämislain tämä maa saa - jatketaanko prosesseja ja onko vastaus uudet hämmennykset
* millä aikataululla terveydenhuollon rahoitus uudistetaan - tehdäänkö iso remontti vai onko kompromissi edetä vaiheittain
* miten sosiaaliturvan uudistamistyötä jatketaan - onko tukiviidakon selkiyttäminen ohjelmassa vai lisätäänkö monimutkaisuutta
* miten yhteensovitetaan sosiaaliturvaa ja verotusta - köyhyyden vähentämiseksi kun tarvitaan etuuksien ja verojen yhteistä arviointia
* mitä kirjoitetaan eläkeiän tai niin kuin pitää sanoa eläkkeellejäämisiän nostamisesta
* yksi melko periaatteellinenkin asia on mitä ovat ne etuudet jotka kuuluvat perusturvaan - on lanseerattu euromääräinen perusturvan nostotavoite - käsite perusturva ei ole ihan yksiselitteinen, mutta vähimmäisetuuksista on kyse - kansaneläkkeistä/takuueläkkeestä, pienimmistä päivärahoista (vanhempainpäivärahat, työttömyyspäivärahat) ja kotihoidontuesta - 100 euroa perusturvaan lupausta ei lunasteta 1 mrd eurolla - nyt olisi muuten lasten vuoro
* miten perhevapaauudistus etenee - kaikkein olennaisin asia on kuka maksaa
*liikunnan rooli osana terveyden edistämistä
* millaisia veronkorotuksia tehdään - ilman veronkorotuksia emme selviä, mutta mielikuva siitä että verotukseen on saatava lisää progressiota ja sanotaan ei tasaveroille toivottavasti toteutuu myös käytännössä ja niin että verotuksen kauttakin viesti on selkeä siitä että kyetään oikeasti vaikuttamaan kaikkein pienituloisimpien asemaan myönteisellä tavalla
Monia, monia muita asioita odottaa ratkaisuaan. On selvää että hallitusohjelmaan ei voida kaikkea kirjoittaa. Toisaalta mitä yksityiskohtaisempi juttujätti on, sitä todennäköisimmin tuleva lainsäädäntö on juuri sitä mitä on ohjelmaan kirjattu - tämän kertoo kokemus.
Hallitus vaihtuu tämän hetkisen tiedon mukaan torstaina 23.6. Ohjelmasta saamme tiedon aikaisemmin. Monet kysymykset odottavat vastaustaan ja linjoituksia. Ohjelma on nuotitus tulevalle soittamiselle.