Politiikan ilmapuntarit

Monet yritykset ja talouselämä elävät kvartaaleittain. Kolmen kuukauden välein laaditaan arvioita ja tehdään johtopäätöksiä.

Politiikan ilmapuntareissa on kuukauden sykli. Edetään gallupista toiseen ja tehdään johtopäätöksiä.

Mielipidetiedustelut kertovat sen hetkisestä tilanteesta. Muutoksena aikaisempaan galluppien lukujen isotkit heilahdukset ovat olleet lisääntymään päin. Pidemmistä aikasarjoista on löydettävissä trendejä.

Keskustan mielipidemittauskannatuksessa ei ole seliteltävää. Luvut ovat olleet laskusuunnassa. Kilpailijamme ovat toki tyytyväisiä. Oma väki on huolestunut ja monet muistelevat muutaman vuoden takaisia tilanteita. Ovatpa ensimmäiset jo ehtineet soittamaan tuomiokelloa.

Lue loppuun

Luottamuksesta vahvaksi valtakirjaksi

Suomenmaa 17.3.2015, 3-sivu

Yhteiskunta rakentuu luottamuksen varaan. Laadimme lakeja ja teemme erilaisia toimintaohjeita sekä sääntöjä, mutta niidenkin noudattaminen on osaltaan riippuvaista siitä luotammeko samalla myös toinen toisiimme.

Perhe, urheiluseura tai yhdistys, yritys, kunta tai koko yhteiskunta toimivat luottamuksen varassa. Säröt tai tekemisen perustoja horjuttavat tapahtumat voivat ajan myötä hitsautua yhteen.

Kerran menetetyn luottamuksen takaisinsaaminen voi viedä aikaa tai se ei onnistu koskaan. Politiikka ja päätöksenteko ylipäätänsä tukeutuu luottamukseen.

Vaaleissa ratkaistaan kenen ja keiden luottamus ansaitsee valtakirjan tehdä päätöksiä.

LUOTTAMUS alkaa jokaisesta meistä itsestämme. Herätessämme aamulla on aika-ajoin hyvä kysyä peililtä ”voiko minuun luottaa?”

Mikäli vastaus on myönteinen, on mahdollista levittää ympärilleen luottamuksen ilmapiiriä.

Yksinkertaista ja periaatteellisesti merkittävää on se, että sana pitää ja yhdessä sovittuun voi luottaa.

LUOTTAMUKSEEN kuuluu myös reiluus toista ja toisen mielipiteitä kohtaan. Vaikeammista tilanteista ja erilaisten mielipiteiden yhteensovittamisesta on mahdollista päästä eteenpäin ja saavuttaa asetettuja tavoitteita luottamuksen varassa toimittaessa.

Toisen ihmisen kunnioittaminen niin ihmisenä kuin hänen mielipiteidensäkin osalta on osa yhteisen rakentamista.

Mikäli kunnioitus puuttuu tai on olemassa jatkuva epäilys keskustelukumppanin tarkoitusperistä on päätöksentekokin ongelmallista.

KESKUSTAN viime eduskuntavaalien suurin syy vaalitappioon oli luottamuksen menettäminen. Joko yksittäinen tai useampi asia taikka yleisemmin toimintatavat olivat ”syöneet” uskottavuutta ja luotettavuutta.

Juha Sipilä aloittaessa luottamustehtävänsä puheenjohtajanamme hänen ensimmäinen tavoitteensa oli palauttaa keskinäinen luottamus puolueemme sisälle.

Olen kuullut lauseen ”jotta meihin voidaan luottaa, on ensimmäisenä palautettava keskinäinen luottamuksemme” useita kertoja.

LÄHESTYESSÄMME eduskuntavaalien todellista kannatusmittauksen päivää on samalla arvioitavana myös se, voiko meihin (keskustaan) luottaa, voiko minuun (ehdokkaana) luottaa.

Jokainen ehdokas ja tukiryhmäläinen sekä vaalityötä tekevä on puolueemme käyntikortti, jolla joko edelleen vahvistetaan luottamusta tai sitten jotakin ihan muuta.

Suomi -laivan talous ui syvällä  synkissä vesissä. Luottamus Suomen ja suomalaisten kykyyn hoitaa asiansa vaikeissakin tilanteissa on mitattavana.

On etsittävä, luotava ja esitettävä ratkaisuja kurssin muuttamiseksi. On voitava puhua totta vaikeistakin asioista samalla kuitenkin säilyttäen tulevaisuuden uskoa.

KESKUSTAN vaaliohjelma on ”Kakkara”. Julkinen talous, huolenpito, talouskasvu, ja vastuunotto ovat arvoihimme perustuvat kivijalat Suomen tulevaisuuden rakentamiseen.

Vaalien lähestyessä voi vain toivoa, että keskustalaiset ehdokkaat ja vaalityötä tekevät keskitymme oman suorituksemme tekemiseen ja vaaliohjelmamme mukaiseen asioiden esille nostamiseen sekä meille tärkeiden asioiden puolesta puhumiseen.

Tehkäämme oma suoritus! Esittäkäämme omat ratkaisuvaihtoehtomme Suomen selviytymiseksi. Suomalaiset ansaitsevat parempaa – johtajuutta ja päätöksiä.

Tavoitteena tulee olla luottamus, joka takaa vahvan valtakirjan tarvittavien ja välttämättömienkin päätöksien tekemiseksi.