Hyvinvointi ja terveys on yhteinen tehtävä

Kolumni ESS 10.6.2017

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on tulevaisuudessa maakuntien ja kuntien yhteinen tehtävä. Tätä silmällä pitäen hallituksella on käynnissä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävä kärkihanke, joka luo käytäntöjä tulevaisuuden tarpeisiin sekä levittää jo olemassa olevia hyviä toimintatapoja. Käytäntöjä on luotu poikkeuksellisen tiiviisti ja laajassa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Järjestöjen rooli hyvinvointi- ja terveystyössä on ollut vahva. Tämä vahva rooli säilyy myös tulevaisuudessa kuntien ja maakuntien rinnalla.

Hallituksen panostus terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on kärkihankkeen myötä merkittävä. Siksi odotukset tuloksista ovat suuret. Yksittäiselle kansalaiselle eikä myöskään yhteiskunnalle ole arvoa sillä, että on hankkeita hankkeiden perään. Tarvitaan kestävä ja pysyvä toimintatapojen muutos. Siksi kärkihankkeen toiminnan painopiste on vahvasti paikallisella tasolla ja konkreettisessa tekemisessä. On todellinen mahdollisuus sille, että syntyy vaikuttavaa tulosta. Hallituksen tavoitteellisuutta korostaa myös syksyllä toteutettava aluekierros hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa on tärkeä luoda kunnan, maakunnan ja järjestöjen yhteistyörakenteet ja ¬käytännöt. Toimiva esimerkki käytössä olevasta, poikkihallinnollisesta palveluketjusta on liikuntaneuvonnan palveluketju, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö ottaa liikunnan puheeksi asiakkaan kanssa ja ohjaa hänet sopivien liikuntapalvelujen ja omatoimisen liikunnan pariin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on oltava riittävää osaamista liikunta- ja elintapaneuvonnan antamiseen ja myös ajantasainen tieto kunnan matalan kynnyksen liikuntapalveluista. Luotan myös, että sote-uudistuksen myötä ihmisten oma vastuu ja mahdollisuudet edistää omaa hyvinvointiaan ja terveyttään lisääntyvät.

Uudet kunnanvaltuustot aloittavat parhaillaan tehtävissään. Sote-uudistuksen myötä kunnan rooli hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuu. Tulevaisuuden kunnan keskeisimmäksi tehtäväksi nostetaan useimmiten elinvoiman kehittäminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tehtävänä yhtä tärkeä ja sitä paitsi täysin olennainen osa kunnan elinvoimaa ja houkuttelevuutta.

Sote- ja maakuntauudistuksen edetessä on ollut havaittavissa pohdintaa siitä, onko kunnilla tulevaisuudessa todellisia kannusteita tehdä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Minusta vastaus on kahdesta syystä vahvasti myönteinen. Ensinnäkin huolimatta siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tulevaisuudessa maakunnan vastuulla ja terveyshyöty kohdistuu sitä kautta taloudellisesti maakunnille, kyse on samoista kuntalaisista, samoista ihmisistä. Heidän hyvinvointinsa on oltava kaikkien päättäjien yhteinen tavoite. Toisekseen maakuntien ja kuntien yhteistyö on lakiin kirjoitettu velvoite.

Jokainen, joka haluaa olla muutoksentekijä, tarttuu tehtävään hyvinvoinnin ja terveyden puolesta. Se on mitä tärkeintä työtä meidän kaikkien puolesta.

Soten peruskivet ovat nyt eduskunnassa

 Kolumni Itä-Häme 22.5.17 

Toissa viikolla eduskunnalle annettiin hallituksen esitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sen myötä kaikki perussäädökset sote-muutoksesta ovat nyt eduskunnan käsiteltävänä. 

Ensimmäinen soten viidestä peruskivestä on vahva järjestäjä. Jatkossa maakunta hoitaa niin sote-palveluiden järjestämisen kuin rahoituksen. 

Toinen perusta on savotan alusta asti mukana ollut, Suomelle erityinen palvelujen integraatio niin sosiaali- ja peruspalvelujen kuin perus- ja erityistason välillä. Maakunta pitää huolen siitä, että palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi: että oikeaa hoitoa ja palvelua saa oikeaan aikaan. 

Kolmas perusta, valinnanvapaus, lisää asiakaslähtöisyyttä. Se vahvistaa ihmisen itsemääräämisoikeutta sekä valjastaa kilpailun palvelujen kehittämiseen. 

Mahdollistaessaan painopisteen siirtämistä erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin valinnanvapaus auttaa pitkällä tähtäimellä myös neljännen perustan eli kustannusten hillinnän toteutumista. Siinä avainasemassa ovat parhaat käytännöt, vaikuttavimmat hoitomuodot ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto. 

Viides peruspilari on kattava digitalisaatio. Tiedon on kuljettava, ja tietojärjestelmien oltava yhteentoimivia ja käyttäjäystävällisiä. Tämän toteutumiseksi hallitus on linjannut rahoituspuitteet ja mittavat investoinnit. ICT:n uusintamiseen osoitetaan kehyskaudelle miljardin euron investointiohjelma. 

Hallituksen malli valinnanvapaudesta on käytännöllinen, Suomeen räätälöity malli. Sillä on vaikutusarvioinnin perusteella hyvät mahdollisuudet parantaa yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuudessa ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. 

Moni kohta esityksessä terävöityi lausuntokierroksen jälkeen. 

Niin sanotun kermankuorinnan estämiseksi laissa on useita rajoituksia. Yksi niistä on rahoitusmalli, joka perustuu tarpeeseen. Esimerkiksi vanhoista ja sairaista maksetaan perusterveitä nuoria enemmän. Lisäksi julkinen valta päättää tuottajia koskevat vaatimukset. Lainsäädännöllä ja korvausmallilla estetään sitä, että tuottaja voisi valikoida asiakkaansa. 

Lain viimeistelyssä pureuduttiin markkinoiden toimintaan ja toimeenpanoon liittyvien riskitilanteiden ennakointiin. Maakunta huolehtii, että aina on saatavilla palveluita. Ihminen ei jää yksin valintojen viidakkoon. 

Palveluiden integraatioon kiinnitettiin erityistä huomiota. Tuottajilla on velvoite hakea potilaan ja asiakkaan etua toteuttavia palvelukokonaisuuksia. Sote-keskuksessa voidaan tehokkaasti yhdistää terveyden- ja sosiaalihuollon palveluita. Sen lisäksi yleislääkärin johdolla tapahtuvaan terveydenhuoltoon yhdistetään erityistason konsultaatioita. 

Tuottajien korvausmallia muutettiin. Väestön palvelutarpeet ja ominaisuudet sekä kunkin asiakkaan henkilökohtainen riski otetaan tarkkaan huomioon. Niin ikään voimaantuloa joustavoitettiin. Sote-keskusten toteuttamisessa edetään osittain vaiheittain ja pilotteja hyödyntäen. 

Sosiaali- ja terveyspalvelumme ovat rapautuneet hiljalleen ja eriarvoisuus kasvaa. Nyt ilmiöön pystytään vastaamaan hallitusti. Lakikokonaisuus saattaa palvelujen järjestämisen ja rahoituksen kestävälle pohjalle sekä uudistaa toimintatapoja. Sillä vauhditetaan muutosta, jolla varaudumme vastuullisesti tulevaisuuteen ja annetaan työkalut ruohonjuuritason ammattilaisten työhön alueilla.

Hallitusti muutokseen

Kolumni Suomenmaa
viikko 19

Eduskunnalle annetun hallituksen esityksen asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa myötä kaikki perussäädökset sote-muutoksesta ovat nyt eduskunnan käsiteltävänä.

Ensimmäinen soten viidestä peruspilarista on vahva järjestäjä. Jatkossa maakunta hoitaa niin sote-palveluiden järjestämisen kuin rahoituksen.

Toinen perusta on savotan alusta asti mukana ollut palvelujen integraatio. Maakunta pitää huolen siitä, että palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi: että oikeaa hoitoa ja palvelua saa oikeaan aikaan.

Kolmas peruspilari, valinnanvapaus, lisää asiakaslähtöisyyttä. Se vahvistaa ihmisen itsemääräämisoikeutta ja perustason palveluja sekä valjastaa kilpailun palvelujen kehittämiseen.

Mahdollistaessaan painopisteen siirtämistä peruspalveluihin valinnanvapaus auttaa pitkällä tähtäimellä myös neljännen perustan eli kustannusten hillinnän toteutumista. Siinä avainasemassa ovat parhaat käytännöt, vaikuttavimmat hoitomuodot ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto.

Viides peruspilari on kattava digitalisaatio. Tiedon on kuljettava, ja tietojärjestelmien oltava yhteentoimivia ja käyttäjäystävällisiä. Tämän toteutumiseksi hallitus on linjannut rahoituspuitteet ja mittavat investoinnit. ICT:n uusintamiseen osoitetaan kehyskaudelle miljardin euron investointiohjelma.

Hallituksen malli valinnanvapaudesta on käytännöllinen, suomalainen malli. Sillä on vaikutusarvioinnin perusteella hyvät mahdollisuudet parantaa yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuudessa ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.

Lausunnonantajia kuunneltiin tarkalla korvalla. Moni kohta hioutui lausuntokierroksen jälkeen.

Niin sanotun kermankuorinnan estämiseksi laissa on useita rajoituksia. Yksi niistä on rahoitusmalli, joka perustuu tarpeeseen. Esimerkiksi vanhoista ja sairaista maksetaan perusterveitä nuoria enemmän. Lisäksi julkinen valta päättää tuottajia koskevat vaatimukset. Lainsäädännöllä ja korvausmallilla estetään se, että tuottaja voisi valikoida asiakkaansa.

Lain viimeistelyssä pureuduttiin markkinoiden toimintaan ja toimeenpanoon liittyvien riskitilanteiden ennakointiin. Maakunta huolehtii, että aina on saatavilla palveluita. Ihminen ei jää yksin valintojen viidakkoon.

Palveluiden integraatioon kiinnitettiin erityistä huomiota. Tuottajilla on velvoite hakea potilaan ja asiakkaan etua toteuttavia palvelukokonaisuuksia. Sote-keskuksessa voidaan tehokkaasti yhdistää terveyden- ja sosiaalihuollon palveluita. Sen lisäksi yleislääkärin johdolla tapahtuvaan terveydenhuoltoon yhdistetään erityistason konsultaatioita.

Myös tuottajien korvausmallia muutettiin. Väestön palvelutarpeet ja ominaisuudet sekä kunkin asiakkaan henkilökohtainen riski otetaan tarkkaan huomioon.

Voimaantuloa joustavoitettiin. Sote-keskusten toteuttamisessa edetään osittain vaiheittain ja pilotteja hyödyntäen.

Sosiaali- ja terveyspalvelumme ovat rapautuneet hiljalleen ja eriarvoisuus kasvaa. Pitkään on fundeerattu, että jotain pitäisi tehdä. Nyt tehdään. Lakikokonaisuus saattaa palvelujen järjestämisen ja rahoituksen kestävälle pohjalle sekä uudistaa toimintatapoja. Sillä vauhditetaan muutosta, jolla varaudumme vastuullisesti tulevaisuuteen ja annetaan työkalut ammattilaisten työhön ruohonjuuritasolla.

Valintaa ja vapautta

Kolumni
Mediuutiset vko 10

Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lakikokonaisuus annettiin eduskunnalle. Paketissa säädetään tai muutetaan yhteensä 34 eri lakia, ja esitystekstiäkin on kertynyt tuhat sivua.

Olennaista on se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirretään 1.1.2019 alkaen kuntien vastuulta maakunnille. Tulevaisuudessa meillä on lähes 200 eri kunnallisen organisaation sijaan 18 sote-järjestämisestä vastuullista maakuntaa. Järjestäjien kantokyky vahvistuu ja rahoitus virtaviivaistuu. Käytäntöjä ja toimintatapoja voidaan yhtenäistää. Muutos mahdollistaa yhdessä uudistuneen terveydenhuoltolain kanssa resurssien tehokkaamman hyödyntämisen, ammattilaisten joustavamman yhteistyön, nopeamman hoitoonpääsyn ja eriarvoistumisen pysäyttämisen palvelujen saatavuuden suhteen. Lue loppuun

Sote on nyt eduskunnan käsissä – alueillakin edettävä

Sosiaali- ja terveysministeriö 
Tiedote 32/2017

Rehula: Sote on nyt eduskunnan käsissä – alueillakin edettävä

Sote-muutoksen lakipohjan ja perusteiden kuntoon laittaminen on nyt eduskunnan käsissä, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula totesi tiistaina 7. maaliskuuta eduskunnan täysistunnossa.

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu maakuntien perustamisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen lakikokonaisuudesta eli sote- ja maakuntauudistuksen laeista.

”Viime kädessä muutos tehdään maakunnissa ja ruohonjuuritasolla. Laki antaa raamit muutokselle alueelliset erityispiirteet huomioiden”, ministeri Rehula sanoo. Lue loppuun

Onko maallamme malttia uudistua?

Muutoksessa blogi, Julkaisupäivä 3.3.2017

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula

Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksen lakikokonaisuus annettiin torstaina eduskunnalle.

Se oli merkittävä päivä. Sote-muutosta on nimittäin maassamme tehty eri hallitusten voimin yli kymmenen vuotta. Perusongelmat ja ratkaisut, joilla niihin pyritään vastaamaan, eivät ole juurikaan muuttuneet. Nykytila rapauttaa hiljalleen palvelut ja nostaa kustannukset pilviin.

Viime vaalikauden lopulla perustuslakivaliokunta linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitus tulee siirtää yksittäistä kuntaa vahvemmille harteille. Jo kauan johtotähtenä on ollut myös se, että palveluketjujen tulee olla sujuvia ja yhteistyön eri ammattilaisten välillä nykyistä tiiviimpää.

Nyt annetun hallituksen esityksen perusteella vuoden 2019 alusta meillä on nykyisten parinsadan sote-järjestämisestä vastuullisen tahon sijaan 18 monialaista maakuntaa. Monialaisuus tarkoittaa sitä, että maakunnat vastaavat soten lisäksi esimerkiksi pelastustoimesta sekä elinkeinojen ja työllisyyden edistämisestä.

Maakuntauudistuksen päätavoitteet ovat tiivistettävissä kuuteen kohtaan: toimivat palvelut, hallinnon sujuvuus, talouskasvun edistäminen, kustannustehokkuus, kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja toimintatapojen muutos. Onnistunut maakunta- ja soteuudistus vaatii erityisesti digitalisaation vahvaa ymmärrystä ja hyödyntämistä.

Maakuntien päättäjät valitaan suorilla vaaleilla ja
ne saavat rahoituksensa valtiolta yhtäläisin perustein koko maassa.

Maakuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikutuskeinoja lisätään. Näitä ovat esimerkiksi neuvoa-antavat kansanäänestykset, aloiteoikeus, keskustelu- ja kuulemistilaisuudet sekä nuorisovaltuusto ja vanhus- ja vammaisneuvostot.

Muutoksen myötä julkisten toimijoiden kantokyky vahvistuu, rahoitus yksinkertaistuu, ja käytäntöjä ja toimintatapoja yhtenäistetään. Resursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin, hoitoon pääsy nopeutuu ja palvelujen saatavuuden eriarvoistumisen kehitys on mahdollista pysäyttää.

Nyt annettu lakipaketti käsittelee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja siihen liittyvää maakuntien perustamista, mutta keskustelu on jo kääntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauteen.

Perustason palveluja ja ennaltaehkäisyä pitää vahvistaa, jotta ongelmiin voidaan puuttua ajoissa. Näin säästyy kustannuksia kalliista erikoissairaanhoidosta. Tähän on tarjolla useita ratkaisuja, joista yksi on julkisen terveydenhuollon vahvistaminen valjastamalla myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita julkisen palvelun tuottajiksi. Tästä perimmiltään on kyse valinnanvapauslaissa, joka on 28.3. päättyvällä lausuntokierroksella.

Valinnanvapaudesta on mahdollista tehdä tasapainoinen, Suomen oloihin soveltuva kokonaisuus, joka vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluja ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. On hyvä, että aiheesta käydään keskustelua, jotta saamme parhaan mahdollisen lopputuloksen.

On kuitenkin tärkeää, että asioissa edetään. Odotteluun Suomella ei enää ole varaa.

Onko maallamme malttia vaurastua, pohti presidentti Urho Kekkonen pamfletissaan vuonna 1952. Kekkosta mukaillen voisi kysyä tänään, Suomen 100-vuotispäivän kynnyksellä: Onko maallamme malttia uudistua?

 

 

Lue loppuun

Sote-muutos vahvistaa perustason palveluita

Sosiaali- ja terveysministeriö 10.1.2017 18.00
Tiedote 4/2017

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutos vahvistaa erityisesti perustason palveluita, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula totesi Lääkäripäivien avajaisissa tiistaina 10. tammikuuta.

”Maakuntien rahoituslaki poistaa nykytilanteeseen johtaneen aliresursoinnin alkusyyn. Kun maakunta vastaa sekä perus- että erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon budjetoinnista, kokonaisuuden hallinta on yksissä käsissä. Näin ollen on mahdollista keskittyä nykyistä paremmin ongelmien alkuvaiheen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn”, ministeri Rehula painotti.

”Sote ei synny kabineteissa, vaan aidon muutoksen ja sisällön tekevät ihmiset jokapäiväisen työnsä kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sitoutunut ja osaava henkilökunta on se voimavara ja rikkaus, joille pitää antaa myös tarpeeksi tietoa ja välineitä muutoksen läpiviemiseen”, ministeri sanoi. Lue loppuun

Valinnanvapaudella vahvistetaan perustason sote-palveluja

Sosiaali- ja terveysministeriö 22.12.2016
Tiedote 250/2016

Hallitus julkisti 21. joulukuuta lakiluonnoksen asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. sekä lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutokset hallituksen esitysluonnokseen sote-uudistuksesta ja maakuntien perustamisesta. Sote-järjestämisen kokonaisuus on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta samanaikaisesti, kun lakiluonnos sote-valinnanvapaudesta lähtee lausunnoille.

”Sote-muutos otti jälleen askeleen eteenpäin. Hallituksella on vahva yhteinen näkemys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvästä kokonaisuudesta, ja lakipaketti on siltä osin valmis eduskuntaan. Kokonaisuuteen liittyvä säädösvalmistelu asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa on myös pitkällä, ja lausuntokierros voi alkuvuodesta alkaa”, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula toteaa. Lue loppuun

Hallitus julkisti linjaukset asiakkaan valinnanvapaudesta sote-palveluissa

Sisäministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Valtioneuvoston viestintäosasto, Valtiovarainministeriö  21.12.2016 22.35
Tiedote

Hallitus julkisti 21. joulukuuta lakiluonnoksen siitä, miten asiakas voi valita palveluja valinnanvapauden piirissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Lain tavoitteena on, että valinnanvapaus lisää asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia, nopeuttaa palveluun pääsyä ja parantaa palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta.

Lisäksi hallitus julkisti lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutokset maakunta- ja sote-lakiluonnoksiin. Uudistusten tärkeimmät lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Lakipaketti julkistettiin jo tässä vaiheessa avoimen lainvalmistelun hengessä, ja viimeistelty hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tammikuussa. Myös valinnanvapauden laajentamista koskeva esitys on vielä keskeneräinen.

HUOM! Lakiluonnokset maakunta- ja sote-järjestämisuudistuksesta  verkossa osoitteessa alueuudistus.fi/lakiluonnokset-12-2016 Lue loppuun

Valinnanvapaudella vahvistetaan perustason palveluja

Mediuutiset, kolumni
vko 50 / 2016

Ajoissa hoitoon pääsy ja ongelmien ennaltaehkäisy on tehokasta, kun katsotaan kaikkia kustannuksia. Ensisijaisesti tähän tarpeeseen – vahvistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluja – on lähdetty rakentamaan laajaa asiakkaan valinnanvapautta.

Teemme Suomeen aivan omaa mallia valinnanvapauteen. Siihen liittyy sitoutuminen tuottajaan, ja tuottajan sitoutuminen palvelujen käyttäjään riittävän pitkäksi määräajaksi. Tämä on tärkeää kahdesta syystä: toisaalta tarvitaan vastuunkantoa ihmisestä kokonaisuutena. Pitkä asiakassuhde mahdollistaa omalääkäri-tyyppisen toiminnan, josta on hyviä kokemuksia. Sitoutumisen avulla voidaan hillitä tarpeetonta kustannusten kasvua, kun hoitavalla taholla on kokonaiskäsitys ihmisen tilanteesta. Toisaalta sitoutuminen tuo ennakoitavuutta toiminnan suunnitteluun tuottajan näkökulmasta. Lue loppuun