Luottamus ja Apila – menestyksen perusta

Kolumni Suomenmaa 9.11.2018

 

”Itseemme uskoen, toisiimme luottaen” on pitkään käytössä ollut sanonta. Sanat ovat ajankohtaisempia kuin pitkiin aikoihin.

Vaalien lähestyessä onnistumisen elementeissä ei ole ole yhtä yksittäistä asiaa. Yksi ainoa tekemätön tai tehty päätös ei myöskään tuhoa hyvää ohjelmatyön kautta rakennettua kuvaa tulevaisuudesta tai viimeisten viikkojen kampanjointia.

Uskon ja toivon varaan ei vaalimenestys tietenkään rakennu, mutta varmaa on, että oman joukon tekeminen niin toimintatavat kuin ilmeetkin näkyvät ulospäin. Tekemisen meininki huokuu ja se kantaa eteenpäin – tarttuu.

Pitäisi jaksaa silloinkin kun salamoi ja myrskyää. Aurinko ei paista käskemällä. Kyse on vahvasti myös tunteesta. Halu tehdä päätöksiä ja muuttaa niin maailmaa, maata, maakuntaa kuin omaa lähiyhteisöäkin paremmaksi ovat päätöksenteossa ja politiikassa keskiössä.

Vaalit ovat puolueen kannatuksen mittari. Ehdokkaiden äänimäärät kertovat osin puolueen mutta henkilövaalissa korostuu ehdokaslistojen monipuolisuus. Merkittävä osa vaalimenestyksestä ratkaistaan hetkellä, jolloin ehdokaslistat hyväksytään.

Ehdokasasettelun merkitystä ei koskaan – ei koskaan – voi olla korostamatta liikaa. Esimerkiksi omia reviirejä puolustamalla ei puolueen kokonaistulos paikkamäärineen ole paras mahdollinen. Näiltä osin järjestöväellä on suuri vastuu onnistumisen perustojen rakentamisessa. Vaalit ovat pitkälle matematiikkaa.

Jotta voi menestyä politiikassa pitää olla jotain sanottavaa. Keskusta on hyväksynyt omat vastauksensa niin aina vain ajankohtaisemmaksi tulevaan ilmaston muutoksen torjuntaan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta meillä on uusia avauksia ja näköala nykytilanteen korjaustarpeista. Digitalisaatio, demokratia, maahanmuutto ja monien muiden otsikoiden alla on kenen tahansa hyödynnettävissä olevia puolueen linjauksia. Yksi vastaus odotukseen uusista avauksista löytyy kenen tahansa hyödynnettävissä olevien ohjelmien sisällöistä. Keskitalveen mennessä koko politiikan laaja kenttä on sanoitettu keskustalaisella tulevaisuuskuvalla.

Luottamuksen apila rakentuu huolenpidon, vastuunkannon, realistisen vihreyden ja osaavan kasvun terälehdille. Puoluekokouksessamme hyväksytty periaateohjelmamme ”Tasapainossa eteenpäin” ei ole hapantunut yhtään – se kestää aikaa vielä vuosia, mutta on hyödynnettävissä tässä nyt kun vahvistamme toinen toisemme uskoa ja luottamusta sekä kerromme mitä Keskusta tekee tulevalle vuosikymmenelle edettäessä.

Luottamus on politiikassa ja päätöksenteossa keskiössä. Luottamuksen ylläpitäminen ja vaaliminen on tekoja. Politiikassa puhe on teon väline. Puoluejohdolla ja ministeriryhmällä on näiltä osin keskeinen vastuunsa.

Paljon puhutulla Keskustan kentällä on oma keskeinen roolinsa siinä miten menestymme. Uskommeko itseemme ja luotammeko toinen toisiimme?

Viime vaalien lupausten toteutumisesta kertomiseen tarvitaan meistä jokainen. Rakennetuilla teillä ja silloilla kuitenkin harvoin aikaan saadaan tulevalle menestykselle muuta kuin perustat. Yhteinen tehtävämme on kertoa millaisen tulevaisuuden – koko Suomessa – Keskusta rakentaa… Luottamuksen apilaan tukeutuen.

Luottamuksesta vahvaksi valtakirjaksi

Suomenmaa 17.3.2015, 3-sivu

Yhteiskunta rakentuu luottamuksen varaan. Laadimme lakeja ja teemme erilaisia toimintaohjeita sekä sääntöjä, mutta niidenkin noudattaminen on osaltaan riippuvaista siitä luotammeko samalla myös toinen toisiimme.

Perhe, urheiluseura tai yhdistys, yritys, kunta tai koko yhteiskunta toimivat luottamuksen varassa. Säröt tai tekemisen perustoja horjuttavat tapahtumat voivat ajan myötä hitsautua yhteen.

Kerran menetetyn luottamuksen takaisinsaaminen voi viedä aikaa tai se ei onnistu koskaan. Politiikka ja päätöksenteko ylipäätänsä tukeutuu luottamukseen.

Vaaleissa ratkaistaan kenen ja keiden luottamus ansaitsee valtakirjan tehdä päätöksiä.

LUOTTAMUS alkaa jokaisesta meistä itsestämme. Herätessämme aamulla on aika-ajoin hyvä kysyä peililtä ”voiko minuun luottaa?”

Mikäli vastaus on myönteinen, on mahdollista levittää ympärilleen luottamuksen ilmapiiriä.

Yksinkertaista ja periaatteellisesti merkittävää on se, että sana pitää ja yhdessä sovittuun voi luottaa.

LUOTTAMUKSEEN kuuluu myös reiluus toista ja toisen mielipiteitä kohtaan. Vaikeammista tilanteista ja erilaisten mielipiteiden yhteensovittamisesta on mahdollista päästä eteenpäin ja saavuttaa asetettuja tavoitteita luottamuksen varassa toimittaessa.

Toisen ihmisen kunnioittaminen niin ihmisenä kuin hänen mielipiteidensäkin osalta on osa yhteisen rakentamista.

Mikäli kunnioitus puuttuu tai on olemassa jatkuva epäilys keskustelukumppanin tarkoitusperistä on päätöksentekokin ongelmallista.

KESKUSTAN viime eduskuntavaalien suurin syy vaalitappioon oli luottamuksen menettäminen. Joko yksittäinen tai useampi asia taikka yleisemmin toimintatavat olivat ”syöneet” uskottavuutta ja luotettavuutta.

Juha Sipilä aloittaessa luottamustehtävänsä puheenjohtajanamme hänen ensimmäinen tavoitteensa oli palauttaa keskinäinen luottamus puolueemme sisälle.

Olen kuullut lauseen ”jotta meihin voidaan luottaa, on ensimmäisenä palautettava keskinäinen luottamuksemme” useita kertoja.

LÄHESTYESSÄMME eduskuntavaalien todellista kannatusmittauksen päivää on samalla arvioitavana myös se, voiko meihin (keskustaan) luottaa, voiko minuun (ehdokkaana) luottaa.

Jokainen ehdokas ja tukiryhmäläinen sekä vaalityötä tekevä on puolueemme käyntikortti, jolla joko edelleen vahvistetaan luottamusta tai sitten jotakin ihan muuta.

Suomi -laivan talous ui syvällä  synkissä vesissä. Luottamus Suomen ja suomalaisten kykyyn hoitaa asiansa vaikeissakin tilanteissa on mitattavana.

On etsittävä, luotava ja esitettävä ratkaisuja kurssin muuttamiseksi. On voitava puhua totta vaikeistakin asioista samalla kuitenkin säilyttäen tulevaisuuden uskoa.

KESKUSTAN vaaliohjelma on ”Kakkara”. Julkinen talous, huolenpito, talouskasvu, ja vastuunotto ovat arvoihimme perustuvat kivijalat Suomen tulevaisuuden rakentamiseen.

Vaalien lähestyessä voi vain toivoa, että keskustalaiset ehdokkaat ja vaalityötä tekevät keskitymme oman suorituksemme tekemiseen ja vaaliohjelmamme mukaiseen asioiden esille nostamiseen sekä meille tärkeiden asioiden puolesta puhumiseen.

Tehkäämme oma suoritus! Esittäkäämme omat ratkaisuvaihtoehtomme Suomen selviytymiseksi. Suomalaiset ansaitsevat parempaa – johtajuutta ja päätöksiä.

Tavoitteena tulee olla luottamus, joka takaa vahvan valtakirjan tarvittavien ja välttämättömienkin päätöksien tekemiseksi.