Ainakin 18 pointtia sotesta ja makusta

Kolumni Suomenmaa 16.3.2018

1. Tarve uudistukselle on ollut nähtävissä tämän vuosituhannen ajan. Ei tarvitse olla ennustaja, kun on kyennyt laskemaan edessämme olevien sote-palvelujen tarpeen. Tästä ollaan niin poliitikkojen kuin asiantuntijoidenkin keskuudessa laajasti yhtä mieltä.

2. Ihmisten kannalta ykkösasia on palvelujen saatavuus ja laatu. Erot jopa yksittäisten (isojen) kuntien sisällä ovat suuret.

3) Palvelujen rapautumiskehitys on saatava pysähtymään. Muutos on tehtävä hallitusti lainsäädännön antaessa puitteet.

4) Terveyserojen kaventamiseen on löydettävä lääkkeet.

5) Uudistuksen hyvinvointi- ja terveyspoliittisten tavoitteiden lisäksi on huolehdittava, että eurot riittävät – koko maassa – palvelujen tuottamiseen.

6) Tavoite on taittaa menojen kasvukulma. Tavoite ei ole säästää vaan leikata menojen kasvua.

7) Lainsäädäntö antaa raamit. Toimeenpanon onnistuminen ratkeaa kahdeksantoista kertaa. Maakunnat ovat erilaisia. Erilaisuus saa ja tulee näkyä myös käytännön ratkaisuissa.

8) Yksi onnistumisen tae on henkilöstön mukaan ottaminen valmisteluun niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista.

9)  Uudistuksen keskeinen tekijä ja eurojen käytön hillitsijä on toimeenpanon onnistuminen. Tulevilla maakunnille on tässä iso vastuu.

10) Nykyisin sote-palvelujen vastuullisia on vajaat 200. Näitä toimijoita on jatkossa 18.Hallintoa puretaan merkittävästi. Yli 400 organisaatiosta tulee 18.

11) Eduskunnan perustuslakivaliokunta osaltaan viitoitti talvella 2015 jatkovalmistelun hallinnollisen perustan kolmeen vaihtoehtoon joista yksi oli yhtä kuntaa suurempi itsehallintoalue eli maakunta.

12) Maakuntamalli toteuttaa suoraa kansanvaltaa. Vastuuhenkilöt valitaan vaaleilla.

13) Valinnanvapausmalli on väline toimeenpanna uudistusta. Koko tulokulma nykytilanteeseen käännetään 180 astetta. Kunta tai yksityinenkään toimija ei voi määrätä paikkaa, josta palveluja niitä tarvittaessa haetaan. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että palveluntuottaja ei voi valita potilaitaan ja lähetekäytäntöjä ohjaa maakunta.

14) Asiakasmaksu ihmisille on sama riippumatta palvelutuottajasta.

15) Maakunnan tehtävänä on huolehtia palveluverkosta. Lähipalvelut määritellään maakunnallisen palvelulupauksen kautta.

16) Sote-integraation on välttämätöntä ja siitä vastaa maakunta. Ihmisten pompottamisesta eri palvelutuottajien välillä on päästävä eroon. Maakunnalla on tässä välineenä esim. tuottajille maksettava korvaus.

17) Väitteet asiantuntijoiden ja asiantuntijuuden syrjäyttämisestä valmistelussa eivät vastaa totuutta. Eduskunnassa olevien pykälien takana on tuhansien tuntien työ, jota on tehty niin ministeriöissä kuin niiden ulkopuolellakin. N 5000 naista ja miestä valmistelee toimeenpanoa koko Suomessa.

18) Täydellistä mallia tai ratkaisua ei ole eikä tule. Kerralla ei tule eikä ole tarkoitettukaan, että tulisi valmista. Nyt luodaan perustat, joiden päälle muutos rakennetaan. Se päivä, jolloin epävarmuus siitä, mitä tuleman pitää on poistumassa. Se päivä on hetki, jolloin lait tulevat voimaan.

 

 

Kommentointi on suljettu.