Politiikan ilmapuntarit

Monet yritykset ja talouselämä elävät kvartaaleittain. Kolmen kuukauden välein laaditaan arvioita ja tehdään johtopäätöksiä.

Politiikan ilmapuntareissa on kuukauden sykli. Edetään gallupista toiseen ja tehdään johtopäätöksiä.

Mielipidetiedustelut kertovat sen hetkisestä tilanteesta. Muutoksena aikaisempaan galluppien lukujen isotkit heilahdukset ovat olleet lisääntymään päin. Pidemmistä aikasarjoista on löydettävissä trendejä.

Keskustan mielipidemittauskannatuksessa ei ole seliteltävää. Luvut ovat olleet laskusuunnassa. Kilpailijamme ovat toki tyytyväisiä. Oma väki on huolestunut ja monet muistelevat muutaman vuoden takaisia tilanteita. Ovatpa ensimmäiset jo ehtineet soittamaan tuomiokelloa.

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on vielä lähes kaksi vuotta. Paljon ehtii tapahtua. Niin myönteisiä kuin kielteisiäkin asioita.

Politiikankin rytmi on aina vain nopeutumaan päin. Onelinerit ja 140 merkkiä somessa ovat tätä päivää. Kahden tunnin ikäinen uutinen alkaa olla vanha.

Onko Keskusta puolueena niin asioiden kuin muunkin tekemisen osalta vuodessa 2017. Vastaus on lyhyt ja selkeä – ei ole!

Olemmeko me itse valmiit tekemään yhtäältä järjestöllisen ja myös tarvittavat toiminnalliset muutokset vai jatkammeko tutulla ja turvallisella mutta alati kapenevalla ja rämettyvällä polulla? Kaiken hektisyyden ja politikan alati lisääntyvän henkilöitymisenkin aikana myös sillä miten Keskusta puolueena ja järjestönä toimii, on merkitystä.

Helpointa on luetella ongelmia edes yrittämättä etsiä niihin ratkaisuja. Erittäin monella meistä tämänkin tekstin lukijoista ”lasi on puoliksi tyhjä” vaikka miten olisimme saaneet omia tavoitteitamme vietyä eteenpäin ja toteutumaan.

Periaateohjeman kenttäkierros on käynnistynyt. Se antaa hyvän pohjan arvojemme mukaisen ohjelmatyön jatkamiselle ja aloittamiselle eri politiikan lohkoilla. Asioista meidät tulee tunnistaa – Keskusta ei koskaan tule pärjäämään onelainereiden julkisuusnopeuskilpailussa.

Suomen selviytymisvaiheen jälkeen on kehittämisen aika ja meillä pitää olla riittävät ja toteuttamiskelpoiset esitykset etenemisestä – sotessakin, sosiaaliturvan uudistamisesta puhumattakaan. Yksi kysymys on riittääkö meillä rohkeus tehdä tarvittavia ja riittäviä ehdotuksia?

Järjestöllisesti tekemätöntä työtä riittää. Rämettä on raivattu, mutta jatkoa pitää seurata.

Jälleen kerran on
1) asetettava jäsen keskiöön ja arvioitava/ tehtävä muutokset niin, että oikeasti mahdollistetaan ihmisten helppo liittyminen jäseneksi ja toisaalta luodaan 2010 -luvun mukaisesti mahdollisuus vaikuttaa

2) läpikäydään koko järjestöorganisaatio – nykytilanne ja tehdään tarvittavat ja toivottavasti riittävät muutokset – tämän on koskettava niin itse rakennetta kuin toiminnallisuuttakin.

3) kun mielipidetiedustelut kertovat alenevia lukuja – kestosuosikkivastaus puolueesta riippumatta on ”viestimme ei ole mennyt perille” – tällöin sopii kysyä – onko edes ollut viestiä, joka olisi voinut mennä perille.

Kun viesti on olemassa, sen eteenpäin saattaminen on tänä päivänä jotain ihan muuta kuin ”puhereferaatin faksaamista”.

Digitalisaatio on mahdollisuus. Tiedon kulku niin alhaalta ylöspäin kuin ylhäältä alaspäin sekä puolueesta ulospäin on saatettava nykypäivään.

Puolueen toiminnassa vastuuseen pyrkineet ja valituksi tulleet kantavat oman vastuunsa siitä, miten jatkossa menestymme. Peilistä katsomalla näkyy monenlaista.

Muutos haluamaamme suuntaan on mahdollinen. Ilman rohkeutta katsoa nykytilanteessa totuutta suoraan silmiin ja analyysin jälkeen tehdä riittäviä ja tulevaisuuteen katsovia muutoksia rämettymisen tie jatkuisi.

Asia asioilla Keskusta on aina pärjännyt ja tulee pärjäämään. Lasin voi saada riittävällä tavalla täyteen. Meidän on itse uskottava itsemme ja tekemiseemme. Tällainen sekä näkyy että kuuluu ulospäin ja varmuudella vaikuttaa myönteisellä tavalla myös kuukaudenkierroissa. Odottamalla mikään ei muutu – turvallinen muutos on mahdollinen ja se on tehtävä.

Kommentointi on suljettu.