Hyvää kuutta vuotta

Kolumni Itä-Häme -lehdessä 18.1.2018

Tasavallan Presidenttiys on korkein tehtävä, johon 100 -vuotiaassa tasavallassa voi tulla valituksi. Suoralla kansanvaalilla tehtävän luonne kaikkien suomalaisten johtajana on vain korostunut.

Presidentillä on kaksi keskeistä tehtävää. Perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hän on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Sisäpolitiikassa ja osallistumisessa kotimaan politiikan valittu henkilö voi parhaimmillaan olla arvojohtaja ja tarvittaessa unilukkari.

Tammikuun lopun presidentinvaalit ovat tärkeä osa suomalaista demokratiaa. Tarvitsemme aidon vaalin jo kansanvallan näkökulmastakin.

Tarvitsemme kaksi kierrosta, jotta ehdokkaat läpivalaistaan. Tällöin heidän on lähes pakko vastata vaikeampiinkin kysymyksiin ilman sanojen pyörittämistä.

Äänestäminen on arvokas oikeus. Äänestäminen tuo tuloksen, josta ei ole valitusoikeutta.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen ylittää kirkkaasti presidentin viran pätevyysvaatimukset. Kokemus kahden hallituksen pääministerinä vuosina 2003-2010 antaa vahvan kokemuksen perustuslain vaatimasta yhteistoiminnasta ulkopolitiikan johtamisessa.

Tänään meitä kohtaavat uudenlaiset haasteet ulkopolitiikassa. Vanhanen on osoittanut kypsää harkintaa niiden käsittelyssä. Henkilökohtaiset ominaisuuden ”lehmänhermoisuudesta” lähtien mahdollistavat kyvyn kuunnella, tehdä johtopäätöksiä ja tarvittaessa tehdä päätöksiä myös kovien paineiden alla.

Esimerkiksi sopii Vanhasen ajatus Euroopan pakolaiskriisin juurisyihin puuttumisesta. Hänen mielestään kriisin ratkaisu vaatii itse asiassa mittavaa investointiohjelmaa Afrikkaan. Sitä kautta sinne syntyisi työpaikkoja niin, että nuorten ihmisten ei tarvitsisi lähteä hengenvaarallisille muuttomatkoille Välimeren yli Eurooppaan.

Presidentti vastaa puolustusvoimien ylipäällikkönä myös perinteisestä, asevoimaan perustuvan turvallisuuden ylläpidosta. Jokaisen ehdokkaan vaalijulisteen ja kuvan edessä on hyvä kysyä, uskoisitko ylipäällikön tehtävän tiukassa paikassa tälle henkilölle.

Vanhasen pätevyyttä korostaa vielä se, että hän on syvästi sisäistänyt kansanvaltaisen hallitustavan. Parlamentarismi on arvo, jonka vaaliminen on myös presidentin tehtävä. Roolien on oltava selvät. Sisäpolitiikka kuuluu eduskunnalle ja maan hallitukselle.

Monipuoluemaassa kansanvalta vaatii yhteistyön rakentamista yli puoluerajojen kansan vaaleissa ilmaiseman tahdon perusteella. Vanhasen hallituksissa keskustan kumppaneina ovat olleet niin SDP, kokoomus, RKP kuin vihreätkin. Vanhanen ei ole yksilösuorittaja vaan joukkuepelaaja.

Suomi tarvitsee nyt yhteistyötä rakentavia poliitikkoja kipeämmin kuin pitkiin aikoihin. Vanhanen rakentaa toiminnallaan koko kansakunnan eheyttä ja toimii koko Suomen puolesta.

 

Seuraavalle portaalle

Kolumni Etelä-Suomen Sanomat 6.1.2018 

Keskusta lupasi 2015 eduskuntavaalien alla laittaa Suomen kuntoon. Kerroimme ja ennakoimme vaikeiden päätösten tarpeen. Kerroimme mihin on varauduttava.

Velkaantumisen taittaminen ja uuden työn luominen ovat olleet ja ovat edelleen ykköstavoitteita. Tulevista vuosikymmenistä selviytyminen vaatii uudistuksia, jotka eivät ole aina mieluisia. Ilman valtion budjettiin tehtäviä menojen vähennyksiä ei olisi selviydytty.

Talous on kääntynyt kasvu-uralle. Olimme kaksi vuotta sitten Kreikan kanssa samassa sarjassa euromaiden viimeisenä. Tänään maamme talous kasvaa nopeinta tahtia Euroopassa.

Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat saaneet työpaikan. Verotuloja karttuu ennakoitua enemmän. Luottamus talouteen on vahvaa. Yritykset investoivat. Talouden pyörät pyörivät.

Kipeääkin on tehnyt. Eduskunnan äänestäessä säästöistä on useita kertoja pitänyt uskoa siihen, että tehdään oikeita asioista, oikeaan suuntaan.

Jakovaaralla ”pelottelu” on valtiovarainministeriön tehtävä – suoranainen velvollisuuskin. Tämän tulee kuitenkin tarkoittaa sitä, että talouskasvun myönteisistä vaikutuksista pääsevät osallisiksi myös ne, joiden toimeentulo on riippuvainen poliitikkojen ratkaisuista.

Eduskuntaan on valittu monta kansanedustaja rakentamattomien teiden vuoksi. Rakennettujen teiden vuoksi tuskin ketään. Elämme aikaa, jolloin varsinkin ns. myönteiset asiat ”ulosmitataan” niin ihmisten arjessa kuin meidän poliitikkojenkin keskuudessa useimmiten jo ennen kuin ne ovat toteutuneet.

Byrokratiaa on purettu ja yrittämisen edellytyksiä on parannettu. Verotuksen myönteiset muutokset, takuueläkkeen korotus tai varhaiskasvatusmaksujen aleneminen tuhansilta lapsiperheiltä eivät juuri kiitosta saa.

Tulevaisuus muuttuu vain päätöksillä ja teoilla. Historiasta tulee ottaa oppia, mutta muutokset olisi kyettävä tekemään tulevaisuutta varten. Suomi tarvitsee siirtymisen seuraavalle portaalle, jotta voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntamme perustat alati nopeammin muuttuvassa maailmassa.

Neljä vuotta on joidenkin mielestä liiankin pitkä aika. Ison laivan kääntämisessä tuo aika kuluu nopeasti. Ensi vuosikymmenelle on löydettävä uudet tavoitteet.

Työllisyysaste on nostettava 75 %:in. Työelämä vaatii edelleen uudistamista. Tarvitaan uusi sopimusyhteiskunta, jossa sopimalla ja luottamuksen lisäämisen ilmapiirissä paikallista sopimista on mahdollista lisätä. Velaksi elämisen on saatava loppumaan. Tarvitsemme rohkeaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.

Keskustan tulee olemaan julkisten sote-palvelujen ykköspuolustaja. Haluamme kasvollisen suomalaisen yrittäjyyden palvelemaan yhteiskuntaan julkisen rinnalle. Ylikansalliset toimijat eivät tarvitse meidän tukeamme.

Osaaminen tulee olemaan menestyksemme perusta jatkossakin. Kouluttautumisen on oltava mahdollista lompakon paksuudesta riippumatta. Elinikäinen oppiminen on oltava mahdollista meille jokaiselle. Oppivelvollisuusiän pidentämiseen on oltava valmis.

Meidän on oltava vahvasti mukana eurooppalaisessa yhteistyössä. Huippuyritykset, kasvihuoneet ja mansikkamaat eivät pärjää ilman ETA-alueen ulkopuolista työvoimaa. Tarveharkintaa tulee lieventää.

Talouskasvun on oltava osallistavaa. On pidettävä kaikista huoli. Tarvitsemme uudenlaista sosiaaliturvaa, jossa työn ja sosiaaliturvan yhdistäminen – oikeasti – onnistuu.

Turvallisuustilanteessamme suurin uhka on tällä hetkellä maamme rajojen sisäpuolella. Liian moni nuori – erityisesti poika syrjäytyy. Näiltä osin kannatan kollega Lauri Ihalaisen aloitetta lähteä erityisellä ohjelmalla liikkeelle vielä alkaneen vuoden aikana.

Ratkottavia asioita ja yhteiskunnallisia ongelmia riittää. Yksi onnistumisen tae on usko itseemme ja arvostus tekemällemme työlle.

Politiikka ja päätöksenteko ovat kestävyyslajeja. Yksittäisellä asialla tai ohikiitävällä hetkellä voi saada onnistumisen tunteen. Historian kulussa yksittäiset asiat vaipuvat unholaan. Todelliset onnistumiset mitataan hetken pistevoittojen tai tappioiden sijaan isoilla asioilla.