Itseemme uskoen, toisiimme luottaen – politiikka on kestävyyslaji

Kolumni Suomenmaa 15.12.2017

Keskusta lupasi 2015 eduskuntavaalien alla laittaa Suomen kuntoon. Kerroimme ja ennakoimme vaikeiden päätösten tarpeen. Kerroimme julki mihin on varauduttava.

Velkaantumisen taittaminen ja uuden työn luominen ovat olleet ja ovat edelleen ykköstavoitteita. Tulevista vuosikymmenistä selviytyminen vaatii uudistuksia, jotka eivät ole aina mieluisia, mutta niitä on tehtävä. Ilman suoria budjettisäästöjä ei selviydytä.

Talous on kääntynyt kasvu-uralle. Olimme kaksi vuotta sitten Kreikan kanssa samassa sarjassa euromaiden viimeisenä. Tänään maamme talous kasvaa nopeinta tahtia Euroopassa.

Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat saaneet työpaikan. Verotuloja karttuu ennakoitua enemmän. Luottamus talouteen on vahvaa. Yritykset investoivat. Talouden pyörät pyörivät.

Vaalikausi on edennyt siihen aikaan, jolloin on välttämätöntä muistuttaa itselleenkin, mitä aikanaan on luvattu ja mitä sen jälkeen on tehty ja tapahtunut. Meiltä keskustalaisilta kysytään nyt sekä sitkoa että kestävyyttä matkatessamme eteenpäin.

Samalla on kysyttävä itseltämme, osaammeko itse arvostaa tehtyä työtä? Näkyykö meistä päällepäin millainen muutos – myönteiseen suuntaan on tapahtunut.

Kipeääkin on tehnyt. Eduskunnan äänestäessä säästöistä on useita kertoja pitänyt uskoa siihen, että tehdään oikeita asioista, oikeaan suuntaan, jolla mahdollistetaan parempi tulevaisuus. Talouden peruspilareiden ollessa kunnossa on mahdollisuus parantaa niiden ihmisten asemaa, joiden omat voimat eivät riitä tai elämäntilanne eivät mahdollista palkkatuloa.

Eduskuntaan on valittu monta kansanedustaja rakentamattomien teiden vuoksi. Rakennettujen teiden vuoksi tuskin ketään. Elämme aikaa, jolloin varsinkin ns. myönteiset asiat ”ulosmitataan” niin ihmisten arjessa kuin meidän poliitikkojenkin keskuudessa useimmiten jo ennen kuin ne ovat toteutuneet.

Sen lisäksi, että niin tänään kuin matkalla tuleviin todellisiin kannatusmittauksiin galluppien sijaan on meidän keskustalaisten oman pinnan kestettävä. Uskottava omaan tekemiseemme. Samalla on tehtävä työtä päästäksemme seuraavalle askelmalle.

Puheenjohtaja Juha Sipilä linjasi puoluevaltuuston puheessaan, miten ja millä eväillä siirrymme saneerausvaiheesta kehittämiseen. Seuraavassa listaamani tavoitteet tulevat täsmentymään, tarkentumaan ja saamaan sisältöjä vielä moneen kertaan. Tarvitaan seuraavan laisia askelmerkkejä tulevaan.

Työllisyysaste on nostettava 75 prosenttiin. Uskomme suomalaiseen omistukseen. Tarvitaan uusi sopimusyhteiskunta, jossa sopimalla ja luottamuksen lisäämisen ilmapiirissä paikallista sopimista on mahdollista lisätä. Velaksi elämisen on saatava loppumaan. Tarvitsemme rohkeaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.

Keskustan on oltava julkisten terveyspalvelujen ykköspuolustaja. Haluamme kasvollisen suomalaisen yrittäjyyden palvelemaan yhteiskuntaan julkisen rinnalle. Puolustetaan siis julkista ja yrittäjyyttä. Ylikansalliset toimijat eivät tarvitse meidän tukeamme.

On kirjoitettava rohkea sivistyspoliittinen ohjelma, joka perustuu elinikäisen oppimisen mahdollistamiseen. Keskustan pitää olla valmis oppivelvollisuusiän pidentämiseen.

Meidän on oltava vahvasti mukana eurooppalaisessa yhteistyössä. Huippuyritykset, kasvihuoneet ja mansikkamaat eivät pärjää ilman ETA-alueen ulkopuolista työvoimaa. Tarveharkintaa tulee lieventää.

Talouskasvun on oltava osallistavaa. On pidettävä kaikista huoli. Tarvitsemme uudenlaista sosiaaliturvaa, jossa työn ja sosiaaliturvan yhdistäminen – oikeasti – onnistuu.

Ratkottavia asioita ja yhteiskunnallisia ongelmia riittää. Yksi onnistumisen tae on usko itseemme ja arvostus tekemällemme työlle.

Politiikka ja päätöksenteko ovat kestävyyslajeja. Yksittäisellä asialla tai ohikiitävällä hetkellä voi saada onnistumisen tunteen. Historian kulussa yksittäiset asiat vaipuvat unholaan. Todelliset onnistumiset mitataan hetken pistevoittojen tai tappioiden sijaan isoilla asioilla.