Paineissa testattu. JUHA Rehula 73

Eduskuntatyö on pitkäjänteistä puurtamista. On osattava asiat, joihin haluaa vaikuttaa. On oltava sinnikäs. Luottamus ja sen vaaliminen on kaiken toiminnan peruskivi. Yhteistyökyky on välttämätöntä. On kyettävä näkemään pidemmälle – tulevaisuuteen.

Asiat ja ongelmat ovat ratkaisemista varten. Vaikeissakin tilanteissa on kyettävä päättämään. Tulevalla vaalikaudella tarvitaan ratkaisuhakuisia päätöksentekijöitä, joissa on sekä herkkyyttä että lujuutta.

* Ihmiselle arvokkain asia on terveys. Siitä on pidettävä myös itse huolta syömisellä ja liikkumisella. Tavoitteena tulee olla tunti liikuntaa jokaisen päivään.

* Uusien työpaikkojen syntyminen perustuu osaamiseen. Biotalous, puunjalostus, puhdas suomalainen ruoka ja cleantech ovat esimerkkejä toimialoista, joille on synnytettävissä 200 000 uutta työpaikkaa.

* Yrittäjyys vahvistuu teoilla. Byrokratian purkaminen ja lupaviidakon perkaaminen ovat välttämättömiä. Verotuksen on tuettava yrittämistä ja työtekemistä

* Suomalainen peruskoulu kelpaa malliksi maailmallekin. Jotta näin voi olla jatkossakin oppimisympäristöjen on uudistuttava

* Perheiden hyvinvoinnin on oltava ykkösasioiden joukossa. Hyvinvoivissa kodeissa kasvaa onnellinen Suomi.

* Omaishoidon tuen maksatus on siirrettävä Kelalle. Se takaa yhdenvertaisuuden. Takuueläkkeisiin tarvitaan tasokorotus.

* Sosiaaliturvan viidakko on selkiytettävä. Perustulokokeilu on keino muuttaa juhlapuheet työn, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta käytäntöön

* Velkaantumiselle on saatava loppu. On tehtävä yhteiskuntasopimus, jolla luodaan ennakoitavuutta ja vakautta niin talouteen kuin työmarkkinoillekin. Tarvitaan johtajuutta!

* Turvallisuuspolitiikassamme sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus on meille paras. Toimiessamme osana EU:ta meidän on silti huolehdittava kahdenvälisistä naapuruussuhteistamme

Niin ja tietenkin: SoTe-uudistus rahoitusratkaisuineen on vietävä maaliin!

PAINEISSA TESTATTU.

*****************

Juha Rehula

  • 51 v, isä, naimisissa,
    sosionomi
  • Kansanedustaja 1996 –
    Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen 1996 –2010 ja 2011, pj 2007–2010, 2011 –
  • Sosiaali- ja terveysministeri 2010–2011
  • Keskustan varapuheenjohtaja 2012 –
  • Hollolan kunnanvaltuutettu 1985 – pj.nä 12 vuotta
  • Maakuntahallituksen jäsen 2013 –
  • Luottamustehtäviä Keskustassa yli 30 vuoden aikana paikallis-,piiri- ja valtakunnan tasolla
  • Erilaisissa tehtävissä useissa liikunnan ja kolmannen sektorin järjestöissä vuosien varrella
  • Suomen Kuntoliikuntaliiton kunniapuheenjohtaja
  • Sotilasarvo: kapteeni

 

Luottamuksesta vahvaksi valtakirjaksi

Suomenmaa 17.3.2015, 3-sivu

Yhteiskunta rakentuu luottamuksen varaan. Laadimme lakeja ja teemme erilaisia toimintaohjeita sekä sääntöjä, mutta niidenkin noudattaminen on osaltaan riippuvaista siitä luotammeko samalla myös toinen toisiimme.

Perhe, urheiluseura tai yhdistys, yritys, kunta tai koko yhteiskunta toimivat luottamuksen varassa. Säröt tai tekemisen perustoja horjuttavat tapahtumat voivat ajan myötä hitsautua yhteen.

Kerran menetetyn luottamuksen takaisinsaaminen voi viedä aikaa tai se ei onnistu koskaan. Politiikka ja päätöksenteko ylipäätänsä tukeutuu luottamukseen.

Vaaleissa ratkaistaan kenen ja keiden luottamus ansaitsee valtakirjan tehdä päätöksiä.

LUOTTAMUS alkaa jokaisesta meistä itsestämme. Herätessämme aamulla on aika-ajoin hyvä kysyä peililtä ”voiko minuun luottaa?”

Mikäli vastaus on myönteinen, on mahdollista levittää ympärilleen luottamuksen ilmapiiriä.

Yksinkertaista ja periaatteellisesti merkittävää on se, että sana pitää ja yhdessä sovittuun voi luottaa.

LUOTTAMUKSEEN kuuluu myös reiluus toista ja toisen mielipiteitä kohtaan. Vaikeammista tilanteista ja erilaisten mielipiteiden yhteensovittamisesta on mahdollista päästä eteenpäin ja saavuttaa asetettuja tavoitteita luottamuksen varassa toimittaessa.

Toisen ihmisen kunnioittaminen niin ihmisenä kuin hänen mielipiteidensäkin osalta on osa yhteisen rakentamista.

Mikäli kunnioitus puuttuu tai on olemassa jatkuva epäilys keskustelukumppanin tarkoitusperistä on päätöksentekokin ongelmallista.

KESKUSTAN viime eduskuntavaalien suurin syy vaalitappioon oli luottamuksen menettäminen. Joko yksittäinen tai useampi asia taikka yleisemmin toimintatavat olivat ”syöneet” uskottavuutta ja luotettavuutta.

Juha Sipilä aloittaessa luottamustehtävänsä puheenjohtajanamme hänen ensimmäinen tavoitteensa oli palauttaa keskinäinen luottamus puolueemme sisälle.

Olen kuullut lauseen ”jotta meihin voidaan luottaa, on ensimmäisenä palautettava keskinäinen luottamuksemme” useita kertoja.

LÄHESTYESSÄMME eduskuntavaalien todellista kannatusmittauksen päivää on samalla arvioitavana myös se, voiko meihin (keskustaan) luottaa, voiko minuun (ehdokkaana) luottaa.

Jokainen ehdokas ja tukiryhmäläinen sekä vaalityötä tekevä on puolueemme käyntikortti, jolla joko edelleen vahvistetaan luottamusta tai sitten jotakin ihan muuta.

Suomi -laivan talous ui syvällä  synkissä vesissä. Luottamus Suomen ja suomalaisten kykyyn hoitaa asiansa vaikeissakin tilanteissa on mitattavana.

On etsittävä, luotava ja esitettävä ratkaisuja kurssin muuttamiseksi. On voitava puhua totta vaikeistakin asioista samalla kuitenkin säilyttäen tulevaisuuden uskoa.

KESKUSTAN vaaliohjelma on ”Kakkara”. Julkinen talous, huolenpito, talouskasvu, ja vastuunotto ovat arvoihimme perustuvat kivijalat Suomen tulevaisuuden rakentamiseen.

Vaalien lähestyessä voi vain toivoa, että keskustalaiset ehdokkaat ja vaalityötä tekevät keskitymme oman suorituksemme tekemiseen ja vaaliohjelmamme mukaiseen asioiden esille nostamiseen sekä meille tärkeiden asioiden puolesta puhumiseen.

Tehkäämme oma suoritus! Esittäkäämme omat ratkaisuvaihtoehtomme Suomen selviytymiseksi. Suomalaiset ansaitsevat parempaa – johtajuutta ja päätöksiä.

Tavoitteena tulee olla luottamus, joka takaa vahvan valtakirjan tarvittavien ja välttämättömienkin päätöksien tekemiseksi.