”Tule sellaisena kuin olet”

Kolumni Seutuneloset 25.9.2013

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on pelkistänyt ”Kakkaralla” neljän keskeisen yhteiskuntaan vaikuttavan tekijän riippuvuussuhteet. Muutokset ja toisaalta paineet muutoksiin julkisessa taloudessa, talouskasvussa, huolenpidossa sekä vastuunotossa on kuvattu ymmärrettävästi – insinöörin pelkistämällä rautalankamallilla.

Kun esimerkiksi vastuunotto omasta elämästä ja lähimmäisistä kasvaa, paine julkista taloutta kohtaan pienenee. Julkinen talous ja talouskasvu ovat euroja ja prosentteja. Suurempia ja pienempiä lukuja. Huolenpidon määrän ja vastuunoton mittaaminen niin omasta itsestä kuin toisistakin on numeraalisesti vaikeampaa määrittää. Lue loppuun

Perheiltä leikkaamisella vakavat seuraukset

Puhe Sonkajärvellä 22.9.2013

Paavo Lipposen ensimmäisen sinipunahallituksen tekemien leikkausten aiheuttamat haavat suomalaisessa yhteiskunnassa eivät ole vieläkään täysin umpeutuneet.

1990-luvun laman jälkihoidossa leikattiin perheiltä ja kunnilta niin paljon, että laskua maksetaan vielä tänäkin päivänä pahoinvointina, eriarvoistumisena ja syrjäytymisenä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna tekemä laaja tutkimus osoittaa, että 1990-luvulla tehdyt leikkaukset peruspalveluihin näkyvät suoraan lasten ja nuorten pahoinvointina, kehityksen vaarantumisena sekä kuntien kasvaneina lisäkustannuksina pahoinvointia korjaavissa palveluissa.

Lapset ja nuoret uhkaavat lisäksi jakaantua entistä jyrkemmin hyvin- ja pahoinvoiviin. Viime vuonna lastensuojelun avohuollon asiakkaita oli lähes 80 000. Ongelmien kärjistyminen näkyy erityisesti suurena huostaanottojen määränä. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli viime vuonna lähes 18 000. Lue loppuun

Päätöksiin on matkaa

Suomenmaa verkkoblogi 16.9.2013

Jyrki Kataisen hallituksen budjettiriihen uutinen oli, että hallitus sai aikaan päätöksiä. On niitä ehditty odottaakin. Mikä muu on valtaa pitävien keskeisin tehtävä kuin päätöksenteko?

Ratkaisujen jälkeen on arvioitu, mitä todellisuudessa onkaan tapahtunut.

Hallitusta muodostettaessa poliittisena kompromissina sovittiin kestävyysvajeen olevan 2,5 miljardia. Mikäli jo tuolloin olisi kuunneltu asioista huoltakantavia, olisi mittaluokka ollut hyvin lähellä nyt päätettyä 9 miljardia. Kaksi vuotta vaati se, että tunnustettiin tulevaisuus, jota ei tarvitse ennustaa ja joka vääjämättä edellyttää päätöksiä.

Mitä sitten todellisuudessa on päätetty? On kirjattu tavoitteita ja päälauseenomaisesti asioita, joita muutetaan. Sisällöt puuttuvat käytännössä kokonaan. Lue loppuun

Vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä

Suomenmaa 10.9.13

Taloudessa tuloksia mitataan ja arvioidaan neljännesvuosittain eli kvartaaleittain. Politiikassa mielipidetiedusteluja julkistetaan kuukausittain.

Lukuja vertaillaan ja tehdään johtopäätöksiä. Yksi kuukausi on lyhyt aika liian pitkälle menevien johtopäätösten tekemiseen. Useamman kuukauden aikana tapahtuneet muutokset – suuntaan ja toiseen – kertovat enemmän.

Tärkeää on paljaiden numeroiden lisäksi pohtia, mitä on lukujen sisällä.

YHTEISKUNNALLISTEN

muutosten ja murrosten aikajänteet ovat lyhentymään päin. Ilmapiirin vaihtuminen ja kulloinkin tärkeidenkin asioiden esityslistojen vanhentuminen tapahtuu hyvinkin nopeasti. Päätöksenteossa mukana oleville tilanne on kuluttavaa, mutta samalla myös mahdollisuus. Lue loppuun

Arvoja ja valintoja – lapset

Kolumni Itä-Häme 6.9.2013

Päätöksenteko on arvovalintoja. Mitä vaikeammissa tilanteissa ollaan, sitä syvemmältä päätöksentekijöiden periaatteita koetellaan.

Turvallinen lapsuus on edellytys koko kansakunnan hyvinvoinnille, perheiden onnellisuudelle ja kansantalouden kilpailukyvylle. Välitämmekö me päättäjät aidosti lastemme tulevaisuuden perustojen rakentamisesta – kuulemmeko me arjen viestejä ja ennen kaikkea, annammeko me viestien vaikuttaa päätöksiimme? Yhteiskunnan ydin ja kehityksen mittari on siinä miten se kasvattaa ja hoitaa uuden sukupolven.  Muistammeko me mikä on lapsen etu?

Kataisen hallitus on valmistelemassa vaalikauden todennäköisesti vaikeinta päätöskokonaisuutta. On laadittu linjaukset, joilla tavoitellaan 9 mrd ns. rakenteellisia uudistuksia, jotta tulevaisuudessa on mahdollisuus saada menot ja tulot tasapainoon. Lue loppuun