Hallitus on ristiriidassa itsensä kanssa

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula katsoo, että Jyrki Kataisen hallituksen kuntakarttaharjoitus on nyt saanut jatkoa tänään julkaistujen kriteerien muodossa.

– Hallitus ei edelleenkään pureudu riittävällä vakavuudella tulevaisuuden kannalta olennaisimpaan ongelmaan eli siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jatkossa järjestetään ja rahoitetaan, Rehula puuskahtaa.

Rehulan mukaan hallituksen kriteerilinjaus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen liittyen on ristiriitainen yhden keskeisen hallituksen itsensä asettaman tavoitteen kanssa.

Hallituksen tavoitteena on vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohja, jonka katsotaan olevan riittävä peruspalvelujen järjestämiseen.

– Samalla kuitenkin todetaan, ettei se ole riittävä. Hallituksen kriteereissä todetaan, että vähimmäisväestöpohja ei ole riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon, Rehula kritisoi.

Keskustan varapuheenjohtaja sanoo, että monilla alueilla sosiaali- ja terveydenhuollon välttämätön uudistamistyö on ollut koko Kataisen hallituksen vallassaolon ajan pysähdyksissä.

– On hukattu vuosi aikaa vain siksi, että on edetty karttaharjoitus edellä.

Rehula katsoo, että hallituspuolueet sitoutettiin eduskunnassa tiedonantomenettelyn kautta kuntakarttaharjoituksen jatkamiseen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta herätettiin enemmän kysymyksiä ja hämmennystä kuin tehtiin linjauksia. Käytännössä hallitus toisti ohjelmaansa kirjoittamat linjaukset, jotka siis edelleenkin odottavat sisältöään.

– Nyt laaditut kriteerit jatkavat ylhäältäpäin tapahtuvaa sanelua ministeritason kuntalähtöisyyslupauksien vastaisesti. Kuntarajojen muutoksia ajetaan härkäpäisesti eteenpäin unohtaen samalla olennaisin – tarvitaan kokonaisuudistus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, Rehula toteaa.

Suomenmaa 28.6.2012

 

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Maamme liikunnan ja urheilun järjestöt asettivat kaksi vuotta sitten yhteiseksi tavoitteekseen ”olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020”. Päätöksen jälkeen on pohdittu ja valmisteltu yhteisiä valintoja, joiden kautta voimme lunastaa itsellemme asettamamme lupauksen.?Seuratoiminnan kehittäminen, päivittäisen liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen, olosuhteisiin vaikuttaminen ja yhteistyössä Olympiakomitean kanssa huippu-urheilun kehittäminen ovat yhteisiä painopistevalintoja.

Näiden ”ylätason” tavoitteiden asettamisen jälkeen on esitetty lukuisa joukko kysymyksiä sekä esitetty väittämiä. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on ollut: vastaako nykyinen järjestörakenne parhaalla mahdollisella tavalla tavoitteeseen pääsemistä? Vastaus kysymykseen oli – ei!

On osoitettu laajalla rintamalla halua ja tahtoa tehdä asioita nykyistä paremmin. On tunnistettu nykytilanteen ongelmia ja etsitty keinoja esim. päivittäisen liikunnan lisäämisen osalta päästä aktiivisuudessa kokonaan uudelle tasolle. Keskeisenä näkökulmana on ihmisen koko elämänkulku.

Historiallinen päivä 18.6.2012

Kuntoliikuntaliiton, Nuoren Suomen, Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä osaltaan Olympiakomitean päättävät elimet ovat menneen kevään aikana tehneet päätöksiä, joiden perusteella juhannuksen alusviikolla maahamme perustettiin uusi liikunnan kattojärjestö. Edellisen kerran vastaavankaltainen iso muutos tapahtui kaksikymmentä vuotta sitten aivan toisenlaisissa olosuhteissa.

Keskeisimpänä erona edelliseen kertaan on se, että meillä toimijoilla on mahdollisuus pohtia asioita ilman esim välittömiä talouden asettamia pakkoja. Toinen keskeinen asia on ollut se, että olemme edenneet sisältöjen kautta sinänsä niin välttämättömän hallinnon ja organisaatiokaavioiden ajan ollessa vasta myöhemmin.

Tavoiteaikataulun mukaan Kunnon, Nuoren Suomen ja SLU.n nykyiset toiminnot siirtyvät uuteen järjestöön tulevan vuoden alusta. Täydellä voimalla on tarkoitus toimia vuoden 2014 alusta. Jotta tähän tilanteeseen päästään ja tekemään uudella tavalla ja yhteisellä tekemisellä asiota valmistelutyötä on paljon jäljellä.

Uuden järjestön toiminta-ajatus on ”Edistämme laaja-alaista liikuntaa ja urheilua, arjen fyysisestä aktiivisuudesta terävimpään huippu-urheiluun. Meillä on paras näkemys liikuntakulttuurin kokonaisuudesta. Olemme vahva ja tunnettu vaikuttaja Suomessa ja maailmalla. Johdamme jäsenistöämme toimimaan kohti yhteistä päämäärää, vahvistamme yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta lisääviä toimintatapoja. Teemme kohdennettuja, tuloksekkaita ja vaikuttavia toimenpiteitä. Tarjoamme jäsenillemme ja niiden jäsenille ajanmukaisia ja houkuttelevia palveluja.”

Tavoitteista ja päätöskokouksista on pitkä matka käytännön keinojen aikaansaamiseen ja toiminnaksi muuttamiseen. Miten saamme lapsemme liikkumaan nykyistä enemmän mahdollistaen huipulle pyrkiville väylän mahdollisimman jouhevaksi. Miten saamme nykyisin terveytensä kannalta riittävästi liikkuvan määrän yhden kolmas osan väestöstämme nousemaan kahteen kolmasosaan. Kyynisimmät ovat todenneet, miten seuratoiminnan kehittämisestä on puhuttu ainakin kolmekymmentä vuotta. Miten edesautamme seuratyötä nykyistä paremmin jne.

Työtä riittää. Avoimia kysymyksiä on paljon. Mutta täysin selvää on sekin, että on yritettävä uudistua ja muuttua.

Pelkkä uuden järjestön syntyminen ei tarkoita vielä mitään. Kyse on mahdollisuudesta, jossa ja jolla haetaan lisää tehoa itse tekemiseen. Keskeistä on myös se, että ykkösasiana on ollut suomalaisen liikkujan asettaminen keskiöön. Kyse on liikuntajärjestöjen omasta tahdosta.

Uuden järjestön onnistuminen mitataan vasta vuosien päästä. Tämän päivän yhteinen tahtotila on selkeä. Enemmän liikettä ihmisen koko elämän aikana.

Kirjoittaja on Kuntoliikuntaliiton puheenjohtaja ja uuden järjestön siirtymävaiheen hallituksen varapuheenjohtaja

Kolumni Itä-Häme -lehdessä 27.6.2012

Tilaa on keskustassa ja keskustalle

Puoluekokousten kevätkesä on takanapäin.

Henkilövalintoja seurataan ja niiden perusteella tehdään pitkällekin meneviä johtopäätöksiä. Ihmiset antavat yhä merkittävämmässä määrin kasvot päätöksille ja asioiden linjauksille.

Keskustassa vaihtui kolme viidestä puoluejohdon jäsenestä. Sosialidemokraateilla muutos oli neljä viidestä. Kokoomus sai johtoviisikkoonsa yhden uuden henkilön. Valinnat ovat yksi viesti puolueiden kenttäväen tahdosta muutoksiin.

Puoluekokoukset käsittelivät myös suuren joukon asiakysymyksiä. Asetettiin tavoitteita ja linjattiin kannanottoja tuleviin ratkaisuihin. Vaikka Sdp:llä jäikin osa puoluekokoukselle tehdyistä aloitteista, käsittelemättä kokouksen päätöksiä on mahdollista arvioida.

Politiikassa julistukset ja juhlapuheet ovat tärkeitä vaikkakin usein matka käytännön päätöksentekoon on pitkä. Viime vuosien aikana poliittisessa keskustassa on ollut tungosta.

Sdp:ssä on jo pidemmän aikaa ollut paineita tehdä perinteisempää vasemmistolaista politiikkaa. On pitänyt yrittää tukkia kannatusvuotoja. Ammattijärjestön kouliinnuttaman henkilön valinta puoluesihteeriksi vahvistanee nykyistä tiiviimmän yhteistyön rakentamista työmarkkinajärjestöihin.

Kokoomuksella menee lujaa. Puheet ovat sen mukaisia. Keskeisten vaikuttajien sanat tuloerojen lisäämisestä ja tulonsiirtojen toissijaisuudesta tai jopa tarpeettomuudesta kertovat omaa kieltään.

Puoluekokouksen kannanotot yhteisönveron poistamisesta tai kuntatyöntekijöiden irtisanomissuojan muuttamisesta ovat esimerkkejä ainakin puoluekokousedustajien ajatusmaailmasta. Kannanilmaisut ja päätökset reivaavat enemmän kuin kaksi piirua oikealle.

Ihan tavanomaista ja varsinkaan Kokoomuksessa ei ole se, että puolueen puheenjohtajan kanta tulee ylikävellyksi. Ruotsin kielen asema on joko tai asia. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei tietenkään pidä tästä yksittäisestä asiasta tehdä, mutta muitakin vastaavanlaisia merkkejä oli ilmassa. Kun menee hyvin, mahdolliset ristiriidat muhivat pinnan alla.

Keskustassa ja keskustalle on tilaa. Arkisille ja ihmisen kokoisille asioille on kysyntää. Arvoillemme ja käytännönläheiselle tavallemme lähestyä asioita on tilaa.

Kysymys kuuluu osaammeko ottaa itsellemme sen paikan joka meille kuuluu? Mikään ei kuitenkaan tule ilmaiseksi. Vaaditaan kovaa työtä.

Eduskuntavaaleissa menettämämme ihmisten luottamus on kyettävä palauttamaan. Tämä ei tapahdu millään ylhäältäpäin tulevalla mahtikäskyllä. Asiat ja teot ratkaisevat.

Pelkkien mielikuvien rakentamisen tai muiden puolueiden tekemisien tai tekemättä jättämisien varaan emme voi laskea mitään.

Puolueen johto kantaa oman ison vastuunsa siitä, mitä tuleman pitää.

Onnistumiseen kuitenkin tarvitaan meitä kaikkia. Otteluita ei voiteta katsomossa istuen. Ratkaisut tehdään kentällä. Yhdessä.

Tulevan syksyn kunnallisvaalit ovat meille näytön mahdollisuus ja -paikka. Rovaniemen puoluekokouksessa hyväksytty kuntavaaliohjelmamme antaa suuntaviitat niin valtakunnalliselle kuin paikallisentasonkin työllemme. Perustat ovat käytännönläheiset ja paikallista päätöksentekovaltaa kunnioittavat.

Keskustalle on tilaus. Onnistumisemme on ensisijaisesti itsestämme kiinni.

”Tehliän yhless” kuten Hollolassa ruukataan sanoa.

Suomenmaa 26.6.2012

Uuden nousun työmies

Etelä-Suomen Sanomat 17.6.2012 Teppo Koskinen

Keskustan tuore varapuheenjohtaja Juha Rehula (49) on tuttu niin kunnallispolitiikasta, eduskunnasta kuin valtioneuvostostakin. Viime viikonloppuna hänet valittiin keskustan varapuheenjohtajistoon. Nyt edessä on puolueen nostaminen ylös sen historian pahimmasta kannatuskuopasta.

Terve! Oletko Juha vai Juntti?

Yhä useampi ottaa Junttinimen sanavarastoonsa. Oli uuden puheenjohtajiston ensimmäinen päätös, että minua kutsutaan Juntiksi, kun valituksi tuli kaksi Juhaa. Juntti isolla jiillä.

Mitä vastuullesi kuuluu varapuheenjohtajana?

Alustavan jaon mukaan sosiaali- ja terveysasiat, hallinto ja kunta, asuntopolitiikka, maahanmuutto- ja ulkomaalaisasiat sekä järjestötyö.

Oletko cityliberaali vai maaseutukepulainen?

Tämä on muuten asia, joka ei tullut kertaakaan esiin kentällä. Olen sen sortin cityliberaali,että kotona oli maata ja lehmiä, kerran kuukaudessa käytiin Lahdessa ostoksilla. Minusta tällaiset arviot ovat turhia. Oma arvioni on, että haluan olla uudistaja, mutta monen mielestä olen liian konservatiivi. Omasta mielestäni olen jalat maassa -tyyppi.

Varjelet tiukasti perhe-elämääsi. Onko poliitikolla vielä varaa siihen?

Sen jokainen harkitsee itse. Lähtökohtaisesti poliitikollakin pitää saada olla oma elämä. On jaksamisen kannalta täysin välttämätöntä, että on jotain omaa. Mitään salattavaa minulla ei ole, olen ylpeä perheestäni, mutta ei kaiken tarvitse olla myynnissä.

Miksi keskusta hävisi eduskuntavaalit?

Suurin syy vaalitappioon oli omien menettämä usko, äänestyspäivänä jäätiin kotiin. Nyt johto rakentaa luottamusta, joka välillä meni.

Millä eväillä keskusta sitten nousee?

Keskustan kenttä päätti sen puoluekokouksessa itse. Nyt ei enää puhuttu uudesta alusta, vaan rakennetaan niille pohjille, joita jo on olemassa. Puoluetta on tervehdytetty. Juha Sipilän tyyli on johtaa tavoitteita, ja tavoitteena on, että olemme 2014 velaton puolue. Puoluekokouksen tunnelma kertoi paljon: uskoa tulevaan on ollut, ja nyt se sai uutta puhtia.

Mille tasolle keskustan on vähintään päästävä kunnallisvaaleissa?

Selkeä tavoite on olla Suomen suurin puolue. Avainasemassa on ehdokasasettelu, ja sitten johdon ja kentän tuki.

Pitääkö sairaanhoitopiirit lakkauttaa?

Tarvitaan joku organisaatio, joka huolehtii erikoissairaanhoidon palveluista. Nimi ei ole olennainen asia, se voi yhtä hyvin olla sosiaali- ja terveysalue. Pääasia ovat ihmisille tarjottavat palvelut.

Selviävätkö kunnat omin avuin kuiville?

Ne ovat mahdottoman erilaisia. Keskustan viesti on, että kuntarajojen siirtely ei ratkaise

sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja rahoittamisen ongelmaa.

Tarvitaanko Päijät-Hämeessä kuntaliitoksia?

Hollolan, Nastolan ja Lahden yhdistäminen ei ratkaise sote-palveluiden järjestämistä. Kannatan sitä, että maakunnassa löydetään yhteinen ratkaisu tähän sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskevaan ongelmaan, ja se on myös mahdollista.

Entä pakkoliitos?

Se ei ole tie, jolla kuntaasioiden ongelmat ratkaistaan. Joka tapauksessa kunnissa tarvitaan paljon yhteistyötä, niin miksi tehdä väen vängällä pakkoratkaisuja?

Oletko Päijät-Hämeen johtava kuntaliitosten vastustaja?

Uskon yhteiseen tekemiseen. Olen vastustaja vain, jos vastustaja tarkoittaa vaihtoehtojen tarjoajaa. Olennaista on vastata siihen, miten palvelut järjestetään.

Ovatko otsikoissa olleet yritysjohdon palkkiot röyhkeitä vai hyväksyttäviä?

Omalla työllä, yrittämisellä ja osaamisella saa vaurastua. Ihmiset ymmärtävät hyvin kohtuuden päälle, mutta on kuitenkin esimerkkejä, että yleisen hyväksyttävyyden raja on ylitetty.

Jos Kreikka oli hyvä bisnes, niin miksi Espanjaa ei sitten kannata tukea?

Keskusta ei koskaan sanonut Kreikasta näin. Lähdettiin siitä, että Kreikkaa voi auttaa, mutta tuli valuvika. Kreikka lupasi uudistuksia lainan vastapainoksi, mutta ne eivät toteutuneet. Samaa virhettä ei pidä tehdä Espanjan kanssa.

Onko Suomen pysyttävä rahaliitossa?

Keskusta sanoo kyllä EU:lle ja eurolle, mutta ei liittovaltiolle.

Kenelle kaivosten tuotot kuuluvat?

Afrikan tilannetta ei saa tulla, että maaperään jää monttu, mutta tuotot menevät muualle. Olemme avoimia ratkaisuille, on se sitten Norjan öljyrahaston malli tai veromalli. Tämä ei ole vain keskustan kanta, tästä alkaa jo olla yhteinen, laaja näkemys.

JUHA REHULA – Pitkän linjan poliitikko

– Syntynyt Hollolassa 1963. Asuu Salpakankaalla.

– Naimisissa, kaksi lasta.

– Koulutukseltaan yo-merkonomi ja sosionomi.

– Hollolan kunnanvaltuustossa vuodesta 1985.

– Kansanedustaja vuodesta 1996, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, puhemiesneuvoston jäsen. Sosiaali- ja terveysministeri 2010-2011.

– Keskustan varapuheenjohtaja.

– Suomen kuntoliikuntaliiton puheenjohtaja.

– Harrastaa hiihtoa, suunnistusta, curlingia ja raveja

Juha Rehulasta Keskustan varapuheenjohtaja

Seutuneloset 13.6.2012, Orvokki Jaakkola

Juha Rehula Hollolasta valittiin Suomen Keskustan varapuheenjohtajistoon viime viikonloppuna Rovaniemellä pidetyssä puoluekokouksessa. Tässä vaalissa oli kahdeksan ehdokasta, joista kolme valittiin. Rehula kertoo, että kokousviikonlopun herkin hetki oli päätösjuhlassa hänen seisoessaan Suomen lippu käsissään yli kahdentuhannen ihmisen edessä vastavalitun puolueen puheenjohtajan Juha Sipilän vieressä.

– Juha sanoi jotain, josta kumpikaan ei jälkeenpäin muista, mitä se oli. Silloin joka tapauksessa minulle tuli se iso hetki, joka kostutti silmäkulmat, Rehula tunnustaa. Hän myöntää, että vaalia edeltäneet maakuntakierrokset; pohjoisin Kittillään ja itäisin Nurmekseen ja Kuhmoon, otti voimille, mutta myös antoi voimia. Ministeriaikaiset, suunnitelmalliset kolme maakuntakierrosta olivat tehneet tehtävänsä, joten hänet tunnettiin monella taholla.

Myös äänestystuloksia katsellessaan Rehula sanoo olevansa tyytyväinen, sillä kannatusta tuli hyvin eri puolilta maata.

Rehulan valinta syntyi selvin luvuin

Varapuheenjohtajavaalissa oli mukana kaksi nais- ja kuusi miesehdokasta. Rehula otti voiton viidestä miehestä naisehdokkaiden, Annika Saarikon ja Riikka Mannerin mennessä odotetusti kärkeen. Saarikon äänimäärä oli 1 802, Mannerin 1 613 ja Rehulan 1 202 ääntä.Loppujen ehdokkaiden äänimäärät jäivät alle tuhannen, ja Jari Tasanen Hartolasta sai 78 ääntä.

Juha Rehula myöntää, ettei ole vielä täysin varma, miten paljon aikaa uusi posti puoluejohdossa häneltä vie. Selvää on, että syksyn kuntavaalit teettävät paljon matkoja. Jo nyt on tiedossa kymmeniä kuntia, joissa hän kiertää ennen kuntavaaleja, joiden ohjelma Rovaniemellä vahvistettiin. Rehulan mukaan ohjelman tärkeät asiat ovat kuntien oikeus päättää mahdollisista liitoksista itse ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden rahoitus järjestetään jatkossa.

– Karttaharjoitus on turha esimerkiksi Päijät-Hämeessä, jossa Uusikunta-hanke kaatui niin murskaluvuin. Se ei ole miksikään muuttunut, jollei sitten vielä tiukemmin suurkuntakielteiseksi, Rehula arvioi.

Ehdolle Hollolaan

Oman kuntavaaliehdokkuuteen suostumuksensa Hollolan Keskustan listalle Rehula on jo allekirjoittanut, joten hän on mukana kotikunnan kuntavaaleissa. Oma kampanja jäänee lyhyeksi, mutta siitä tuli ministerikiireiden vuoksi kokemusta jo eduskuntavaaleissa, jolloin hänellä oli kymmenisen päivää aikaa kiertää vaalipiirissä – ja se riitti valintaan.

Haastattelun päättyessä maanantaina klo 20.30 maissa Juha ilmoitti lähtevänsä leikkaamaan nurmikkoa päästyään käymään kotona pitkän puoluekokousrupeaman jälkeen.

Juha Rehula on kolmesta Keskustan varapuheenjohtajasta ainoa mies. Hän kiittää uutta puheenjohtaja Juha Sipilää vahvaksi johtajaksi. Itse hän ei ole katunut sekuntiakaan päätöstään, että tavoittelee tällä kierroksella vain varapuheenjohtajan paikkaa, vaikka kysyntää oli siihenkin tehtävään.

 

Uusi puoluejohto sai vahvan valtakirjan

Keskustan uusi puoluejohto on selvillä. Puheenjohtaja Juha Sipilä, varapuheenjohtajat Annika Saarikko, Riikka Manner ja Juha Rehula sekä puoluesihteeri Timo Laaninen lähtevät luotsaamaan puoluetta kohti syksyn kunnallisvaaleja.

Kaikki valinnat tehtiin selkein numeroin. Uusi puoluejohto sai Rovaniemeltä vahvan valtakirjan.

Sekä vaalien voittajat että häviäjät korostivat puheissaan, että keskusta lähtee Rovaniemeltä yhtenäisenä joukkona.