Luottamus ja Apila – menestyksen perusta

Kolumni Suomenmaa 9.11.2018

 

”Itseemme uskoen, toisiimme luottaen” on pitkään käytössä ollut sanonta. Sanat ovat ajankohtaisempia kuin pitkiin aikoihin.

Vaalien lähestyessä onnistumisen elementeissä ei ole ole yhtä yksittäistä asiaa. Yksi ainoa tekemätön tai tehty päätös ei myöskään tuhoa hyvää ohjelmatyön kautta rakennettua kuvaa tulevaisuudesta tai viimeisten viikkojen kampanjointia.

Uskon ja toivon varaan ei vaalimenestys tietenkään rakennu, mutta varmaa on, että oman joukon tekeminen niin toimintatavat kuin ilmeetkin näkyvät ulospäin. Tekemisen meininki huokuu ja se kantaa eteenpäin – tarttuu.

Pitäisi jaksaa silloinkin kun salamoi ja myrskyää. Aurinko ei paista käskemällä. Kyse on vahvasti myös tunteesta. Halu tehdä päätöksiä ja muuttaa niin maailmaa, maata, maakuntaa kuin omaa lähiyhteisöäkin paremmaksi ovat päätöksenteossa ja politiikassa keskiössä.

Vaalit ovat puolueen kannatuksen mittari. Ehdokkaiden äänimäärät kertovat osin puolueen mutta henkilövaalissa korostuu ehdokaslistojen monipuolisuus. Merkittävä osa vaalimenestyksestä ratkaistaan hetkellä, jolloin ehdokaslistat hyväksytään.

Ehdokasasettelun merkitystä ei koskaan – ei koskaan – voi olla korostamatta liikaa. Esimerkiksi omia reviirejä puolustamalla ei puolueen kokonaistulos paikkamäärineen ole paras mahdollinen. Näiltä osin järjestöväellä on suuri vastuu onnistumisen perustojen rakentamisessa. Vaalit ovat pitkälle matematiikkaa.

Jotta voi menestyä politiikassa pitää olla jotain sanottavaa. Keskusta on hyväksynyt omat vastauksensa niin aina vain ajankohtaisemmaksi tulevaan ilmaston muutoksen torjuntaan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta meillä on uusia avauksia ja näköala nykytilanteen korjaustarpeista. Digitalisaatio, demokratia, maahanmuutto ja monien muiden otsikoiden alla on kenen tahansa hyödynnettävissä olevia puolueen linjauksia. Yksi vastaus odotukseen uusista avauksista löytyy kenen tahansa hyödynnettävissä olevien ohjelmien sisällöistä. Keskitalveen mennessä koko politiikan laaja kenttä on sanoitettu keskustalaisella tulevaisuuskuvalla.

Luottamuksen apila rakentuu huolenpidon, vastuunkannon, realistisen vihreyden ja osaavan kasvun terälehdille. Puoluekokouksessamme hyväksytty periaateohjelmamme ”Tasapainossa eteenpäin” ei ole hapantunut yhtään – se kestää aikaa vielä vuosia, mutta on hyödynnettävissä tässä nyt kun vahvistamme toinen toisemme uskoa ja luottamusta sekä kerromme mitä Keskusta tekee tulevalle vuosikymmenelle edettäessä.

Luottamus on politiikassa ja päätöksenteossa keskiössä. Luottamuksen ylläpitäminen ja vaaliminen on tekoja. Politiikassa puhe on teon väline. Puoluejohdolla ja ministeriryhmällä on näiltä osin keskeinen vastuunsa.

Paljon puhutulla Keskustan kentällä on oma keskeinen roolinsa siinä miten menestymme. Uskommeko itseemme ja luotammeko toinen toisiimme?

Viime vaalien lupausten toteutumisesta kertomiseen tarvitaan meistä jokainen. Rakennetuilla teillä ja silloilla kuitenkin harvoin aikaan saadaan tulevalle menestykselle muuta kuin perustat. Yhteinen tehtävämme on kertoa millaisen tulevaisuuden – koko Suomessa – Keskusta rakentaa… Luottamuksen apilaan tukeutuen.

Aika on kalleinta – lapselle

Kolumni Etelä-Suomen Sanomat 25.8.2018

Perheen arki on jatkuvaa palapelin rakentamista. Toisinaan palaset tippuvat pöydältä lattialle ja kokoaminen aloitetaan alusta. Toisinaan saadaan koottua niin sininen taivas kuin merikin sujuvasti ja ilman ongelmia.

Perhepolitiikalla on oma vaikutuksensa arjen sujumisessa. Niin perheiden palvelut tukiverkkoineen kuin perhe-etuudetkin muodostavat osansa niin tänään tässä ja nyt kuin tulevaisuuttakin suunniteltaessa.

Kuluvan vaalikauden painopiste perhepolitiikassa on perheiden palvelujärjestelmän ei vain kehittäminen vaan myös parantaminen. Neuvolat muuttuvat perhekeskuksiksi. Tavoitteena on monipuolinen ammattilaisten tuki eri tilanteisiin matalalla kynnyksellä tutussa paikassa. Yhteistyötä koulun, varhaiskasvatuksen ja sote-palveluiden yhteennivomisessa on lisätty ja monissa kunnissa on toimittu esimerkillisellä tavalla.

Kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden taloudelliseen tilanteeseen on tulossa ensivuodelle 80 euron lisäys. Alimpia äitiys- isyys ja vanhempainpäivärahoja nostetaan. Opiskelevien perheiden taloutta paransi viime syksynä tehty huoltajakorotus.

Toimeentulon ja palvelujen lisäksi kaiken keskiössä on aika. Miten erityisesti vanhemmilla ja muilla aikuisilla on aikaa lapselle. Perheiden valinnanmahdollisuus lastenhoidossa tulee säilyä. Perheiden moninaisuutta ei saa myöskään unohtaa.

Perhevapaiden muutos on välttämätöntä tehdä. Ensisijaisena ja tärkeimpänä tulee tällöin olla lapsen etu. Tulevien muutosten on oltava parannus lapsiperheille. Isien osallistumista lastenhoitoon on kannustettava keittiön pöydässä tehtäviä ratkaisuja arvostaen. Vanhempien vapaasti valittavissa olevaa sekä isille kiintiöityä kautta tulee pidentää. Perhevapaiden käyttöajan pidentäminen, yksinkertaisempi käyttökertojen jaksotus ja Osa-aikatyön mahdollistaminen ovat konkreettisia tapoja tehdä muutoksia – lisätä aikaa lapsille.

Kun perheen arkikaan ei ole ”kustannusneutraali” niin tuleva muutos, jossa on kyettävä lisäämään vanhempien aikaa lapsille saa maksaakin. Hyvä perhevapaauudistus – lisäajalla lapsille ja tasa-arvolla on hintalappu.

Maamme tarvitsee lapsistrategian. Keskustelu euroista ja palvelujen saatavuudesta ovat tärkeitä. Jotta tulevaisuuden päätöksen ja ratkaisut vievät kohti lapsiystävällisempää Suomea pitää tietää mihin ollaan menossa. On kyettävä asettamaan tavoitteet lapsimyönteisemmän maan rakentamisessa. Perheilläkin on oikeus tietää, mikä on suomalaisen perhepolitiikan suunta. Vaalikausi on liian lyhyt aika elämän tärkeimpien vuosien kohdalla.

Syntyvyyden laskulle ei ole olemassa yhtä eikä kahtakaan yksittäistä aiheuttajaa. Ihan vähäpätöinen merkitys ei kuitenkaan ole sillä, voiko tulevaisuuteen katsoa luottavaisin mieli – niin ajan kuin tuenkin osalta.

Annetut äänet ratkaisevat

Vaalien ääntenlaskentaan on aikaa alle kaksi viikkoa. Gallupit kertovat suuntaa tämän hetkisestä mielipideilmastosta. Viime viikoille ja kuukausille ominaista on ollut se, että mielipidetiedustelujen lukujen muutokset ovat olleet suurehkoja. Mitä vain ehtii vielä tapahtua. Viimeiset päivät tulevat ratkaisemaan sen mitä tuleman pitää.

Neljä vuotta sitten Keskustan kannatus heilahti merkittävällä tavalla viimeisten kahden kolmen viikon aikana ennen vaalipäivää. Keskustalla puolueena ja listoilla olevilla ehdokkailla on nyt myötäinen mielipidetuuli takanaan.

Gallupit eivät äänestä. Yhtään ääntä ei ole vielä annettu. Verrattuna aikaisempiin vaalienalusaikoihin on erona se, että kun yleensä äänestämisvarmuus lisääntyy, nyt on tapahtunut juuri päinvastoin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, sitä tuskin kukaan osaa ennustaan. Keskusta tavoittelee vahvaa valtakirjaa – annettuina ääninä.

Monet ehdokkaista ovat tehneet jo kuukausia omaa kampanjaansa. Nyt jos koskaan pitäisi jaksaa tehdä työtä vaalipäivään saakka. Erään ehdokkaan vaalipäällikön sanojen kanssa ”töitä o” on helppoa olla samaa mieltä.

Mielipidetiedustelujen lukujen mukaisesti mielellään povataan tulevia hallituspohjia. Kerta toisensa jälkeen ihmettelen sitä tarmokkuutta, jolla jotkut tämän asian kanssa pyörivät. Todelliset kannatusluvut tiedetään su 19.4. illalla noin klo 22.30. Mitäpä jos oikeasti maltettaisiin tuohon hetkeen ja tehtäisiin sitten johtopäätöksiä.

Liiankin tuttua toki on sekin, että hallituspohjaratkaisuilla halutaan pelotella poliittisten kilpailijoiden kannattajia ja mahdollisia kannattajia. Asiaa yritetään perustella myös äänestäjien oikeussuojalla.

Olemme monipuoluemaa, jossa yhteistyökuviot ovat ratkenneet ja ratkeavat, kun tiedetään vaalin tulos. Maahan muodostetaan – toivon mukaan – toimintakykyinen – enemmistöhallitus, joka on päätöksentekokykyinen. Maan kannalta valttämättömät ratkaisut eivät voi enää odottaa.