Seuraavat sukupolvet ansaitsevat parempaa

Kolumni 17.11.2018 Etelä-Suomen Sanomat

 

Mitä minä voin tehdä, jotta lapsillani ja lapsenlapsillanikin olisi talvisin lumi maassa ja kunnon pakkaset? Jokainen meistä yksin varsin vähän, mutta jokainen meistä yhdessä paljon.

Sukupolveni naisille ja miehille sanomalehtien ja pullojen kierrättäminen on lapsena tarkoittanut taskurahaa tai tukea urheiluseuran toimintaan. Kierrättäminen ja lajittelu ovat tänään ihan eritasolla kuin -70 -luvulla. Kotitalouksissa on jo ihan arkipäivää, että kierrätettäviä/lajiteltavia ”kohteita” on n 10. Näiltä osin tekemistä riittää edelleenkin. Mitä helpommaksi esim. uusiokäyttö tehdään sitä varmemmin se toteutuu myös käytännössä.

Meille on tuttua myös se, että maksamme kierrättämisestä. Renkaiden tai kodinkoneiden hinnassa on osa kierrätysmaksua. Jos joku on varmaa niin se, että erilaisilla veroilla ja maksuilla meitä yhä enemmän ohjataan ilmastokestävämpään kulutukseen. Esim autoilun osalta viimeisin tällainen muutos tapahtui viime syyskuun alussa.

Jokainen meistä voi omilla päätöksillään kantaa vastuuta – tehdä omalta pieneltäkin tuntuvalta osaltaan ilmastotekoja. Jokainen ostopäätöskin on ilmastoteko.

Hiljattain julkaistu hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin viesti on yhtäältä selkeä toisaalta vakava. Raportti enteilee merkittäviä muutoksia ja vakavia vaikutuksia ilman riittäviä toimia. Odottamalla ei tapahdu mitään. Tarvitaan sitoutumista tavoitteisiin, päätöksiä ja päätösten toimeenpanoa.

Jokainen asteen kymmenyskin merkitsee ilmaston lämpenemisen kannalta paljon. Ilmastonmuutoksen vaikutukset alueille ja ihmisryhmille eivät jakaudu tasaisesti. Onhan globaalisti kyse esim. vedestä ja ruoasta.

Suomi on monella tapaa ilmaston muutoksen torjunnan edelläkävijä. Olemme sitoutuneet kansainvälisiin sopimuksiin. Meillä on tehty yhteisten tavoitteiden toteutumisen eteen päätöksiä.

Nykyinen hallitus on päättänyt muun muassa kivihiilestä luopumisesta vuoteen 2029 mennessä, uusiutuvan energian tavoitteen nostamisesta yli 50 prosentin ja sähköisen liikenteen edistämisestä. Nämä keinot tähtäävät hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuonna 2045.

Päästöjen vähentämisen ohella tarvitaan hiilinielujen vahvistamista. Tässä maa- ja metsätalous ovat osa kestävää ratkaisua. Hyvin hoidetut metsät ja oikein viljellyt pellot toimivat parhaimpina hiilinieluina. Viisainta metsä- ja maatalouspolitiikkaa on suosia sellaista tuotantoa, joka samanaikaisesti tuo lisäarvoa niin tuotannollisesti kuin ilmastopoliittisestikin. Tässä Suomella on mahdollisuus olla kansainvälinen suunnannäyttäjä ja osaamisen viejä. Meidän yrityksissämme oleva osaaminen niin kierto- kuin energiataloudessakin on luonut ja tuo työtä ja toimeentuloa.

Toiset haluavat nähdä suomalaisen metsänhoidon ilmaston kannalta haitallisena. Tämä on kovin yksisilmäinen näkemys. Kun puuta käytetään järkevästi, on sillä mahdollista korvata saastuttavampia ja ympäristölle haitallisia ratkaisuja. Samalla on huolehdittava, että metsät kasvavat ja säilyvät monimuotoisina.

Kun metsiä hoidetaan, puumäärä kasvaa. Jos hakkuita rajoitettaisiin Suomessa, johtaisi se väistämättä hakkuiden lisääntymiseen muualla, maissa joissa ei pidetä samalla lailla huolta metsistä kuin meillä.

Suomi on saanut kansainvälistä kiitosta ilmastopolitiikastaan. Olemme kunnianhimoisempia kuin moni muu. Suomi on yksi niistä maista, jotka ovat onnistuneet pienentämään päästöjään. Omien kansallisten toimien ohella meidän tulee kirittää kansainvälistä yhteistyötä. Maailmalla olemme kokoamme suurempia ja vaikuttavampia.

Muutos lähtee jokaisesta meistä itsestämme niin kotona kuin kauempanakin.

 

Luottamus ja Apila – menestyksen perusta

Kolumni Suomenmaa 9.11.2018

 

”Itseemme uskoen, toisiimme luottaen” on pitkään käytössä ollut sanonta. Sanat ovat ajankohtaisempia kuin pitkiin aikoihin.

Vaalien lähestyessä onnistumisen elementeissä ei ole ole yhtä yksittäistä asiaa. Yksi ainoa tekemätön tai tehty päätös ei myöskään tuhoa hyvää ohjelmatyön kautta rakennettua kuvaa tulevaisuudesta tai viimeisten viikkojen kampanjointia.

Uskon ja toivon varaan ei vaalimenestys tietenkään rakennu, mutta varmaa on, että oman joukon tekeminen niin toimintatavat kuin ilmeetkin näkyvät ulospäin. Tekemisen meininki huokuu ja se kantaa eteenpäin – tarttuu.

Pitäisi jaksaa silloinkin kun salamoi ja myrskyää. Aurinko ei paista käskemällä. Kyse on vahvasti myös tunteesta. Halu tehdä päätöksiä ja muuttaa niin maailmaa, maata, maakuntaa kuin omaa lähiyhteisöäkin paremmaksi ovat päätöksenteossa ja politiikassa keskiössä.

Vaalit ovat puolueen kannatuksen mittari. Ehdokkaiden äänimäärät kertovat osin puolueen mutta henkilövaalissa korostuu ehdokaslistojen monipuolisuus. Merkittävä osa vaalimenestyksestä ratkaistaan hetkellä, jolloin ehdokaslistat hyväksytään.

Ehdokasasettelun merkitystä ei koskaan – ei koskaan – voi olla korostamatta liikaa. Esimerkiksi omia reviirejä puolustamalla ei puolueen kokonaistulos paikkamäärineen ole paras mahdollinen. Näiltä osin järjestöväellä on suuri vastuu onnistumisen perustojen rakentamisessa. Vaalit ovat pitkälle matematiikkaa.

Jotta voi menestyä politiikassa pitää olla jotain sanottavaa. Keskusta on hyväksynyt omat vastauksensa niin aina vain ajankohtaisemmaksi tulevaan ilmaston muutoksen torjuntaan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta meillä on uusia avauksia ja näköala nykytilanteen korjaustarpeista. Digitalisaatio, demokratia, maahanmuutto ja monien muiden otsikoiden alla on kenen tahansa hyödynnettävissä olevia puolueen linjauksia. Yksi vastaus odotukseen uusista avauksista löytyy kenen tahansa hyödynnettävissä olevien ohjelmien sisällöistä. Keskitalveen mennessä koko politiikan laaja kenttä on sanoitettu keskustalaisella tulevaisuuskuvalla.

Luottamuksen apila rakentuu huolenpidon, vastuunkannon, realistisen vihreyden ja osaavan kasvun terälehdille. Puoluekokouksessamme hyväksytty periaateohjelmamme ”Tasapainossa eteenpäin” ei ole hapantunut yhtään – se kestää aikaa vielä vuosia, mutta on hyödynnettävissä tässä nyt kun vahvistamme toinen toisemme uskoa ja luottamusta sekä kerromme mitä Keskusta tekee tulevalle vuosikymmenelle edettäessä.

Luottamus on politiikassa ja päätöksenteossa keskiössä. Luottamuksen ylläpitäminen ja vaaliminen on tekoja. Politiikassa puhe on teon väline. Puoluejohdolla ja ministeriryhmällä on näiltä osin keskeinen vastuunsa.

Paljon puhutulla Keskustan kentällä on oma keskeinen roolinsa siinä miten menestymme. Uskommeko itseemme ja luotammeko toinen toisiimme?

Viime vaalien lupausten toteutumisesta kertomiseen tarvitaan meistä jokainen. Rakennetuilla teillä ja silloilla kuitenkin harvoin aikaan saadaan tulevalle menestykselle muuta kuin perustat. Yhteinen tehtävämme on kertoa millaisen tulevaisuuden – koko Suomessa – Keskusta rakentaa… Luottamuksen apilaan tukeutuen.

Ainakin 18 pointtia sotesta ja makusta

Kolumni Suomenmaa 16.3.2018

1. Tarve uudistukselle on ollut nähtävissä tämän vuosituhannen ajan. Ei tarvitse olla ennustaja, kun on kyennyt laskemaan edessämme olevien sote-palvelujen tarpeen. Tästä ollaan niin poliitikkojen kuin asiantuntijoidenkin keskuudessa laajasti yhtä mieltä.

2. Ihmisten kannalta ykkösasia on palvelujen saatavuus ja laatu. Erot jopa yksittäisten (isojen) kuntien sisällä ovat suuret.

3) Palvelujen rapautumiskehitys on saatava pysähtymään. Muutos on tehtävä hallitusti lainsäädännön antaessa puitteet.

4) Terveyserojen kaventamiseen on löydettävä lääkkeet. Lue loppuun

Perhevapaat eivät parannu ilman lisärahaa

Vastine ESS mielipidesivuilla 15.2.2018

Päätoimittaja Perttu Kauppinen kirjoitti 12.2. Etelä-Suomen Sanomien Esalainen -kolumnissa perhevapaauudistuksesta. ”Joskus yksittäisten poliitikkojen tai peräti kokonaisen puolueen ajatuksenjuoksua on vaikea ymmärtää.”

Olipa tekstiin kirjoitettu ”salaliittoteorian” tai ainakin taktikoinnin aineksiakin.

Mistä perhevapaauudistuksessa onkaan kyse?

Hallitus sopi viime elokuussa yksimielisesti reunaehdoista millä perhevapaauudistus voidaan toteuttaa jo tällä hallituskaudella, vaikka tämä ei ollutkaan hallitusohjelmassa. Lue loppuun

Politiikan ilmapuntarit

Monet yritykset ja talouselämä elävät kvartaaleittain. Kolmen kuukauden välein laaditaan arvioita ja tehdään johtopäätöksiä.

Politiikan ilmapuntareissa on kuukauden sykli. Edetään gallupista toiseen ja tehdään johtopäätöksiä.

Mielipidetiedustelut kertovat sen hetkisestä tilanteesta. Muutoksena aikaisempaan galluppien lukujen isotkit heilahdukset ovat olleet lisääntymään päin. Pidemmistä aikasarjoista on löydettävissä trendejä.

Keskustan mielipidemittauskannatuksessa ei ole seliteltävää. Luvut ovat olleet laskusuunnassa. Kilpailijamme ovat toki tyytyväisiä. Oma väki on huolestunut ja monet muistelevat muutaman vuoden takaisia tilanteita. Ovatpa ensimmäiset jo ehtineet soittamaan tuomiokelloa.

Lue loppuun

Perustuslakivaliokunta viitoitti soten jatkoaskeleet

30.6.2017 11.04  Blogit STM

Eduskunnan perustusvaliokunta antoi eilen torstaina lausuntonsa koskien sote- ja maakuntauudistusta. Ensinnäkin valiokunnan viesti oli, että se pitää erittäin tärkeinä maakunta- ja sote-esityksen sekä valinnanvapauslakiesityksen tavoitteita sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden vahvistamisesta, asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien edistämisestä ja palveluiden saatavuuden ja laadun parantamisesta.

Lausuntonsa mukaan valiokunta pitää tärkeänä niin ikään sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtämistä yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi, sekä suhtautuu myönteisesti asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien laajentamiseen.

Perustusvaliokunta kuitenkin katsoo, että hallituksen esitys ei nykymuodossaan turvaa kaikissa tilanteissa riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja kaikille yhdenvertaisesti. Se nostaa esiin erityisesti kaksi kipukohtaa: maakunnan velvollisuuden yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä uuden valinnanvapausjärjestelmän käyttöönoton aikataulun.

Lue loppuun

Hyvinvointi ja terveys on yhteinen tehtävä

Kolumni ESS 10.6.2017

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on tulevaisuudessa maakuntien ja kuntien yhteinen tehtävä. Tätä silmällä pitäen hallituksella on käynnissä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävä kärkihanke, joka luo käytäntöjä tulevaisuuden tarpeisiin sekä levittää jo olemassa olevia hyviä toimintatapoja. Käytäntöjä on luotu poikkeuksellisen tiiviisti ja laajassa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Järjestöjen rooli hyvinvointi- ja terveystyössä on ollut vahva. Tämä vahva rooli säilyy myös tulevaisuudessa kuntien ja maakuntien rinnalla.

Hallituksen panostus terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on kärkihankkeen myötä merkittävä. Siksi odotukset tuloksista ovat suuret. Yksittäiselle kansalaiselle eikä myöskään yhteiskunnalle ole arvoa sillä, että on hankkeita hankkeiden perään. Tarvitaan kestävä ja pysyvä toimintatapojen muutos. Siksi kärkihankkeen toiminnan painopiste on vahvasti paikallisella tasolla ja konkreettisessa tekemisessä. On todellinen mahdollisuus sille, että syntyy vaikuttavaa tulosta. Hallituksen tavoitteellisuutta korostaa myös syksyllä toteutettava aluekierros hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Lue loppuun

Soten peruskivet ovat nyt eduskunnassa

 Kolumni Itä-Häme 22.5.17 

Toissa viikolla eduskunnalle annettiin hallituksen esitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sen myötä kaikki perussäädökset sote-muutoksesta ovat nyt eduskunnan käsiteltävänä. 

Ensimmäinen soten viidestä peruskivestä on vahva järjestäjä. Jatkossa maakunta hoitaa niin sote-palveluiden järjestämisen kuin rahoituksen. 

Toinen perusta on savotan alusta asti mukana ollut, Suomelle erityinen palvelujen integraatio niin sosiaali- ja peruspalvelujen kuin perus- ja erityistason välillä. Maakunta pitää huolen siitä, että palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi: että oikeaa hoitoa ja palvelua saa oikeaan aikaan. 

Kolmas perusta, valinnanvapaus, lisää asiakaslähtöisyyttä. Se vahvistaa ihmisen itsemääräämisoikeutta sekä valjastaa kilpailun palvelujen kehittämiseen.  Lue loppuun

Hallitusti muutokseen

Kolumni Suomenmaa
viikko 19

Eduskunnalle annetun hallituksen esityksen asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa myötä kaikki perussäädökset sote-muutoksesta ovat nyt eduskunnan käsiteltävänä.

Ensimmäinen soten viidestä peruspilarista on vahva järjestäjä. Jatkossa maakunta hoitaa niin sote-palveluiden järjestämisen kuin rahoituksen.

Toinen perusta on savotan alusta asti mukana ollut palvelujen integraatio. Maakunta pitää huolen siitä, että palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi: että oikeaa hoitoa ja palvelua saa oikeaan aikaan.

Kolmas peruspilari, valinnanvapaus, lisää asiakaslähtöisyyttä. Se vahvistaa ihmisen itsemääräämisoikeutta ja perustason palveluja sekä valjastaa kilpailun palvelujen kehittämiseen. Lue loppuun

Valintaa ja vapautta

Kolumni
Mediuutiset vko 10

Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lakikokonaisuus annettiin eduskunnalle. Paketissa säädetään tai muutetaan yhteensä 34 eri lakia, ja esitystekstiäkin on kertynyt tuhat sivua.

Olennaista on se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirretään 1.1.2019 alkaen kuntien vastuulta maakunnille. Tulevaisuudessa meillä on lähes 200 eri kunnallisen organisaation sijaan 18 sote-järjestämisestä vastuullista maakuntaa. Järjestäjien kantokyky vahvistuu ja rahoitus virtaviivaistuu. Käytäntöjä ja toimintatapoja voidaan yhtenäistää. Muutos mahdollistaa yhdessä uudistuneen terveydenhuoltolain kanssa resurssien tehokkaamman hyödyntämisen, ammattilaisten joustavamman yhteistyön, nopeamman hoitoonpääsyn ja eriarvoistumisen pysäyttämisen palvelujen saatavuuden suhteen. Lue loppuun