Perustoja myöden remonttiin

Kolumni Suomenmaa 4.5.2018

Hyvinvointiyhteiskuntamme yksi peruskivistä on sosiaaliturva, joka tarvittaessa kantaa erilaisissa elämäntilanteissa. Työ luo parasta sosiaaliturvaa. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä on elämän vaiheita ja yllättäviäkin tilanteita, joissa tarvitaan niin perusturvaa kuin syysperusteistakin sosiaaliturvaa.

Nykytilanteen perustat ja rakenne ovat ajalta, jolloin joko ollaan työssä tai ei olla työssä. Suojaosuus työttömyyspäivärahoissa on yksi esimerkki siitä suunnasta, johon pitää kyetä etenemään laajemminkin. Ansiotulo (suojaosuus) ei yhtäältä pudota pois työttömyysturvalta, mutta mahdollistaa toimeentulon parantamisen.

Palkkatyön, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen edellyttää muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Tarvitaan isompi remontti. On kyse tulevan vaalikauden yhdestä suuritöisimmistä asioista.

Järjestelmä on rakentunut pala palalta. Vaikeaselkoisuus ja tulkinnanvaraisuus ovat vuosien ja vuosikymmenten saatossa lisääntynyt. 

Kyse on yhtäältä myös sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta. Yksi suurimpia sisäisen turvallisuuden uhkia on liian monen nuoren ja erityisesti pojan tilanne. Elämänhallinta vaatii tukea. Sosiaaliturvan tulee edesauttaa elämänhallinnan ylläpitämistä ja mahdollistaa sosiaaliturvan varasta pääsy ponnahduslaudan omaisesti kiinni työhön silloin kun se muutoin on mahdollista.

Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan torjumisessa. Työttömyyden nujertaminen on tärkeää.  Ei ole hyväksyttävää, ettei hallinnollisten prosessien takia työtön uskalla ottaa vastaan lyhyttä pätkätyötä, koska ymmärrettävästikin pelkää esim viivettä etuuksiensa maksatuksessa. Käynnissä oleva perustulokokeilu on yksi vastaus tähän.

Sosiaaliturvan uudistaminen edellyttää joidenkin peruskysymysten pohdintaa ja ratkaisuja. Onko sosiaaliturvajärjestelmämme jatkossakin universaali vai syyperusteinen? Malliesimerkki universaaleista eli jokaiselle kuuluvista etuuksista on lapsilisät. Lapsilisä kuuluu automaattisesti kaikille lapsille ja nuorille riippumatta vanhempien tulotasosta. Tällä on suuri merkitys koko järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta. Koenko saavani vastinetta maksamilleni veroille?

Toinen ydinkysymys liittyy vastikkeellisuuteen ja vastikkeettomuuteen. Voiko esim työttömyysturvan varassa olevaa velvoittaa ja jos voi niin miten? 

Kolmas keskeinen valinta liittyy siihen, onko sosiaaliturvamme perhe- vai yksilölähtöinen.

Kun kivijalan tyyppisiin avainkysymyksiin on saatu vastaukset, hallinnollinen malli on rakennettavissa lujalle ja kestävälle perustalle. Keskustelua perusperiaatteista ei saa ohittaa liian nopeasti. Yksittäisillä kauniiltakin kuulostavilta ”mainoslauseilla” ei pidä tulevaisuuteen harpata. 

Meillä ei ole vielä kiire hypätä minkään tietyn nimisen mallin taakse. Nyt on aika käydä keskustelua niistä keskeisistä perusvalinnoista, jonka pohjalle toimiva ja työhön kannustava sosiaaliturva saadaan aikanaan rakennetuksi. 

Keskusta on ollut ja sen tulee olla perusturvapuolue. On huolehdittava niiden ihmisten toimeentulosta, joiden omat voimat eivät riitä eikä työn teon perusteella ole mahdollista saada elantoaan. On kyse ihmisarvoisen elämän ylläpitämisestä.

 

Sosiaaliturvan remontti vahvoille peruskiville

Kolumni Itä-Häme 25.4.2017

Hyvinvointiyhteiskuntamme yksi peruskivistä on sosiaaliturva, joka kantaa eri ja erilaisissa elämäntilanteissa. Työ luo parasta sosiaaliturvaa, mutta aina on suuri joukko ihmisiä, joiden arki on perus- ja sosiaaliturvan varassa.

Sosiaaliturvan perusteet ja rakenne ovat ajalta, jolloin joko ollaan työssä tai ei olla työssä. Suojaosuus työttömyyspäivärahoissa on yksi esimerkki siitä suunnasta johon pitää kyetä etenemään laajemminkin. Ansiotulo (suojaosuus) ei yhtäältä pudota pois työttömyysturvalta, mutta mahdollistaa toimeentulon parantamisen.

Palkkatyön, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen edellyttää muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Tarvitaan isompi remontti. On kyse tulevan vaalikauden yhdestä suuritöisimmistä asioista.

Järjestelmä on rakentunut pala palalta. Se ei vastaa tätä päivää. Vaikeaselkoisuus ja tulkinnanvaraisuus on vuosien ja vuosikymmenten saatossa lisääntynyt.

Kyse on yhtäältä myös sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta. Yksi suurimpia sisäisen turvallisuuden uhista on nuorten ja erityisesti nuorten miesten tilanne. Elämänhallinta vaatii tukea. Sosiaaliturvan tulee edesauttaa elämänhallinnan ylläpitämistä.

Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan pysäyttämiseksi. Työttömyys on suurin köyhyyden aiheuttaja, siksikin työttömyyden nujertaminen on niin tärkeää.  Ei ole hyväksyttävää, ettei hallinnollisten prosessien takia työtön uskalla ottaa vastaan lyhyttä pätkätyötä, koska oikeutetusti pelkää pitkää viivettä etuuksiensa maksatuksessa. Käynnissä oleva perustulokokeilu on yksi vastaus tähän.

Sosiaaliturvan uudistaminen edellyttää joidenkin peruskysymysten pohdintaa ja ratkaisuja. Onko sosiaaliturvajärjestelmämme jatkossakin universaali vai syyperusteinen? Malliesimerkki universaaleista eli jokaiselle kuuluvista etuuksista on lapsilisät. Lapsilisä kuuluu automaattisesti kaikille lapsille ja nuorille riippumatta vanhempien tulotasosta. Tällä on suuri merkitys koko järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta. Koenko saavani vastinetta maksamilleni veroille?

Toinen ydinkysymys liittyy vastikkeellisuuteen ja vastikkeettomuuteen. Saako perusturvan saajaa velvoittaa jotenkin?

Kolmas keskeinen valinta liittyy siihen, onko sosiaaliturvamme perhe- vai yksilölähtöinen.

Kun kivijalan tyyppisiin avainkysymyksiin on saatu vastaukset, hallinnollinen malli on rakennettavissa lujalle ja kestävälle perustalle. Keskustelua perusperiaatteista ei saa ohittaa liian nopeasti. Yksittäisillä kauniiltakin kuulostavilta ”mainoslauseilla” ei pidä tulevaisuuteen hypätä.

Meillä ei ole vielä kiire hypätä minkään tietyn nimisen mallin taakse. Nyt on aika käydä keskustelua niistä keskeisistä perusvalinnoista, jonka pohjalle toimiva ja työhön kannustava sosiaaliturva aikanaan rakentuisi.

 

Ainakin 18 pointtia sotesta ja makusta

Kolumni Suomenmaa 16.3.2018

1. Tarve uudistukselle on ollut nähtävissä tämän vuosituhannen ajan. Ei tarvitse olla ennustaja, kun on kyennyt laskemaan edessämme olevien sote-palvelujen tarpeen. Tästä ollaan niin poliitikkojen kuin asiantuntijoidenkin keskuudessa laajasti yhtä mieltä.

2. Ihmisten kannalta ykkösasia on palvelujen saatavuus ja laatu. Erot jopa yksittäisten (isojen) kuntien sisällä ovat suuret.

3) Palvelujen rapautumiskehitys on saatava pysähtymään. Muutos on tehtävä hallitusti lainsäädännön antaessa puitteet.

4) Terveyserojen kaventamiseen on löydettävä lääkkeet. Lue loppuun

Perhevapaat eivät parannu ilman lisärahaa

Vastine ESS mielipidesivuilla 15.2.2018

Päätoimittaja Perttu Kauppinen kirjoitti 12.2. Etelä-Suomen Sanomien Esalainen -kolumnissa perhevapaauudistuksesta. ”Joskus yksittäisten poliitikkojen tai peräti kokonaisen puolueen ajatuksenjuoksua on vaikea ymmärtää.”

Olipa tekstiin kirjoitettu ”salaliittoteorian” tai ainakin taktikoinnin aineksiakin.

Mistä perhevapaauudistuksessa onkaan kyse?

Hallitus sopi viime elokuussa yksimielisesti reunaehdoista millä perhevapaauudistus voidaan toteuttaa jo tällä hallituskaudella, vaikka tämä ei ollutkaan hallitusohjelmassa. Lue loppuun

Sokeria ja suolaa

Kolumni Suomenmaa 9.2.2018

Tasavallan Presidentin vaalit ovat takanapäin. Kiitos kuuluu jokaiselle, jotka teitte työtä sen eteen, että Keskustan ehdokas Matti Vanhanen saisi mahdollisimman hyvän tuloksen. Kiitos kuuluu Matti Vanhaselle niin 358 tilaisuudesta kuin tuhansien ja taas tuhansien ihmisten kuuntelemisesta ja kohtaamisesta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka kiinnosti ihmisiä.

Vaalin tulos on selkää luettavaa. Odotukset olivat saavutettua tulosta suuremmat. Selkeän nousujohteinen kampanja. Ehdokas päätään pidempi muita asiaosaamisellaan ja laaja-alaisuudellaan. Sadat Keskustan vihreät teltat toreilla ja markettien edessä. Kahvia, makkaraa ja keittoja tarjottiin vesi ja räntäsateessa kuin kovassakin pakkasessa. Ämpärit olivat vaalien hittituote. TV kampanja mitä keskustalaisimman viestin välittäjä. Sosiaalisessa mediassakin aktivoiduttiin. Lue loppuun

Hyvää kuutta vuotta

Kolumni Itä-Häme -lehdessä 18.1.2018

Tasavallan Presidenttiys on korkein tehtävä, johon 100 -vuotiaassa tasavallassa voi tulla valituksi. Suoralla kansanvaalilla tehtävän luonne kaikkien suomalaisten johtajana on vain korostunut.

Presidentillä on kaksi keskeistä tehtävää. Perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hän on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Sisäpolitiikassa ja osallistumisessa kotimaan politiikan valittu henkilö voi parhaimmillaan olla arvojohtaja ja tarvittaessa unilukkari.

Tammikuun lopun presidentinvaalit ovat tärkeä osa suomalaista demokratiaa. Tarvitsemme aidon vaalin jo kansanvallan näkökulmastakin.

Tarvitsemme kaksi kierrosta, jotta ehdokkaat läpivalaistaan. Tällöin heidän on lähes pakko vastata vaikeampiinkin kysymyksiin ilman sanojen pyörittämistä.

Äänestäminen on arvokas oikeus. Äänestäminen tuo tuloksen, josta ei ole valitusoikeutta.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen ylittää kirkkaasti presidentin viran pätevyysvaatimukset. Kokemus kahden hallituksen pääministerinä vuosina 2003-2010 antaa vahvan kokemuksen perustuslain vaatimasta yhteistoiminnasta ulkopolitiikan johtamisessa.

Tänään meitä kohtaavat uudenlaiset haasteet ulkopolitiikassa. Vanhanen on osoittanut kypsää harkintaa niiden käsittelyssä. Henkilökohtaiset ominaisuuden ”lehmänhermoisuudesta” lähtien mahdollistavat kyvyn kuunnella, tehdä johtopäätöksiä ja tarvittaessa tehdä päätöksiä myös kovien paineiden alla.

Esimerkiksi sopii Vanhasen ajatus Euroopan pakolaiskriisin juurisyihin puuttumisesta. Hänen mielestään kriisin ratkaisu vaatii itse asiassa mittavaa investointiohjelmaa Afrikkaan. Sitä kautta sinne syntyisi työpaikkoja niin, että nuorten ihmisten ei tarvitsisi lähteä hengenvaarallisille muuttomatkoille Välimeren yli Eurooppaan.

Presidentti vastaa puolustusvoimien ylipäällikkönä myös perinteisestä, asevoimaan perustuvan turvallisuuden ylläpidosta. Jokaisen ehdokkaan vaalijulisteen ja kuvan edessä on hyvä kysyä, uskoisitko ylipäällikön tehtävän tiukassa paikassa tälle henkilölle.

Vanhasen pätevyyttä korostaa vielä se, että hän on syvästi sisäistänyt kansanvaltaisen hallitustavan. Parlamentarismi on arvo, jonka vaaliminen on myös presidentin tehtävä. Roolien on oltava selvät. Sisäpolitiikka kuuluu eduskunnalle ja maan hallitukselle.

Monipuoluemaassa kansanvalta vaatii yhteistyön rakentamista yli puoluerajojen kansan vaaleissa ilmaiseman tahdon perusteella. Vanhasen hallituksissa keskustan kumppaneina ovat olleet niin SDP, kokoomus, RKP kuin vihreätkin. Vanhanen ei ole yksilösuorittaja vaan joukkuepelaaja.

Suomi tarvitsee nyt yhteistyötä rakentavia poliitikkoja kipeämmin kuin pitkiin aikoihin. Vanhanen rakentaa toiminnallaan koko kansakunnan eheyttä ja toimii koko Suomen puolesta.

 

Seuraavalle portaalle

Kolumni Etelä-Suomen Sanomat 6.1.2018 

Keskusta lupasi 2015 eduskuntavaalien alla laittaa Suomen kuntoon. Kerroimme ja ennakoimme vaikeiden päätösten tarpeen. Kerroimme mihin on varauduttava.

Velkaantumisen taittaminen ja uuden työn luominen ovat olleet ja ovat edelleen ykköstavoitteita. Tulevista vuosikymmenistä selviytyminen vaatii uudistuksia, jotka eivät ole aina mieluisia. Ilman valtion budjettiin tehtäviä menojen vähennyksiä ei olisi selviydytty.

Talous on kääntynyt kasvu-uralle. Olimme kaksi vuotta sitten Kreikan kanssa samassa sarjassa euromaiden viimeisenä. Tänään maamme talous kasvaa nopeinta tahtia Euroopassa.

Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat saaneet työpaikan. Verotuloja karttuu ennakoitua enemmän. Luottamus talouteen on vahvaa. Yritykset investoivat. Talouden pyörät pyörivät.

Kipeääkin on tehnyt. Eduskunnan äänestäessä säästöistä on useita kertoja pitänyt uskoa siihen, että tehdään oikeita asioista, oikeaan suuntaan.

Jakovaaralla ”pelottelu” on valtiovarainministeriön tehtävä – suoranainen velvollisuuskin. Tämän tulee kuitenkin tarkoittaa sitä, että talouskasvun myönteisistä vaikutuksista pääsevät osallisiksi myös ne, joiden toimeentulo on riippuvainen poliitikkojen ratkaisuista.

Eduskuntaan on valittu monta kansanedustaja rakentamattomien teiden vuoksi. Rakennettujen teiden vuoksi tuskin ketään. Elämme aikaa, jolloin varsinkin ns. myönteiset asiat ”ulosmitataan” niin ihmisten arjessa kuin meidän poliitikkojenkin keskuudessa useimmiten jo ennen kuin ne ovat toteutuneet.

Byrokratiaa on purettu ja yrittämisen edellytyksiä on parannettu. Verotuksen myönteiset muutokset, takuueläkkeen korotus tai varhaiskasvatusmaksujen aleneminen tuhansilta lapsiperheiltä eivät juuri kiitosta saa.

Tulevaisuus muuttuu vain päätöksillä ja teoilla. Historiasta tulee ottaa oppia, mutta muutokset olisi kyettävä tekemään tulevaisuutta varten. Suomi tarvitsee siirtymisen seuraavalle portaalle, jotta voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntamme perustat alati nopeammin muuttuvassa maailmassa.

Neljä vuotta on joidenkin mielestä liiankin pitkä aika. Ison laivan kääntämisessä tuo aika kuluu nopeasti. Ensi vuosikymmenelle on löydettävä uudet tavoitteet.

Työllisyysaste on nostettava 75 %:in. Työelämä vaatii edelleen uudistamista. Tarvitaan uusi sopimusyhteiskunta, jossa sopimalla ja luottamuksen lisäämisen ilmapiirissä paikallista sopimista on mahdollista lisätä. Velaksi elämisen on saatava loppumaan. Tarvitsemme rohkeaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.

Keskustan tulee olemaan julkisten sote-palvelujen ykköspuolustaja. Haluamme kasvollisen suomalaisen yrittäjyyden palvelemaan yhteiskuntaan julkisen rinnalle. Ylikansalliset toimijat eivät tarvitse meidän tukeamme.

Osaaminen tulee olemaan menestyksemme perusta jatkossakin. Kouluttautumisen on oltava mahdollista lompakon paksuudesta riippumatta. Elinikäinen oppiminen on oltava mahdollista meille jokaiselle. Oppivelvollisuusiän pidentämiseen on oltava valmis.

Meidän on oltava vahvasti mukana eurooppalaisessa yhteistyössä. Huippuyritykset, kasvihuoneet ja mansikkamaat eivät pärjää ilman ETA-alueen ulkopuolista työvoimaa. Tarveharkintaa tulee lieventää.

Talouskasvun on oltava osallistavaa. On pidettävä kaikista huoli. Tarvitsemme uudenlaista sosiaaliturvaa, jossa työn ja sosiaaliturvan yhdistäminen – oikeasti – onnistuu.

Turvallisuustilanteessamme suurin uhka on tällä hetkellä maamme rajojen sisäpuolella. Liian moni nuori – erityisesti poika syrjäytyy. Näiltä osin kannatan kollega Lauri Ihalaisen aloitetta lähteä erityisellä ohjelmalla liikkeelle vielä alkaneen vuoden aikana.

Ratkottavia asioita ja yhteiskunnallisia ongelmia riittää. Yksi onnistumisen tae on usko itseemme ja arvostus tekemällemme työlle.

Politiikka ja päätöksenteko ovat kestävyyslajeja. Yksittäisellä asialla tai ohikiitävällä hetkellä voi saada onnistumisen tunteen. Historian kulussa yksittäiset asiat vaipuvat unholaan. Todelliset onnistumiset mitataan hetken pistevoittojen tai tappioiden sijaan isoilla asioilla.

 

 

Itseemme uskoen, toisiimme luottaen – politiikka on kestävyyslaji

Kolumni Suomenmaa 15.12.2017

Keskusta lupasi 2015 eduskuntavaalien alla laittaa Suomen kuntoon. Kerroimme ja ennakoimme vaikeiden päätösten tarpeen. Kerroimme julki mihin on varauduttava.

Velkaantumisen taittaminen ja uuden työn luominen ovat olleet ja ovat edelleen ykköstavoitteita. Tulevista vuosikymmenistä selviytyminen vaatii uudistuksia, jotka eivät ole aina mieluisia, mutta niitä on tehtävä. Ilman suoria budjettisäästöjä ei selviydytä.

Talous on kääntynyt kasvu-uralle. Olimme kaksi vuotta sitten Kreikan kanssa samassa sarjassa euromaiden viimeisenä. Tänään maamme talous kasvaa nopeinta tahtia Euroopassa.

Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat saaneet työpaikan. Verotuloja karttuu ennakoitua enemmän. Luottamus talouteen on vahvaa. Yritykset investoivat. Talouden pyörät pyörivät.

Vaalikausi on edennyt siihen aikaan, jolloin on välttämätöntä muistuttaa itselleenkin, mitä aikanaan on luvattu ja mitä sen jälkeen on tehty ja tapahtunut. Meiltä keskustalaisilta kysytään nyt sekä sitkoa että kestävyyttä matkatessamme eteenpäin.

Samalla on kysyttävä itseltämme, osaammeko itse arvostaa tehtyä työtä? Näkyykö meistä päällepäin millainen muutos – myönteiseen suuntaan on tapahtunut.

Kipeääkin on tehnyt. Eduskunnan äänestäessä säästöistä on useita kertoja pitänyt uskoa siihen, että tehdään oikeita asioista, oikeaan suuntaan, jolla mahdollistetaan parempi tulevaisuus. Talouden peruspilareiden ollessa kunnossa on mahdollisuus parantaa niiden ihmisten asemaa, joiden omat voimat eivät riitä tai elämäntilanne eivät mahdollista palkkatuloa.

Eduskuntaan on valittu monta kansanedustaja rakentamattomien teiden vuoksi. Rakennettujen teiden vuoksi tuskin ketään. Elämme aikaa, jolloin varsinkin ns. myönteiset asiat ”ulosmitataan” niin ihmisten arjessa kuin meidän poliitikkojenkin keskuudessa useimmiten jo ennen kuin ne ovat toteutuneet.

Sen lisäksi, että niin tänään kuin matkalla tuleviin todellisiin kannatusmittauksiin galluppien sijaan on meidän keskustalaisten oman pinnan kestettävä. Uskottava omaan tekemiseemme. Samalla on tehtävä työtä päästäksemme seuraavalle askelmalle.

Puheenjohtaja Juha Sipilä linjasi puoluevaltuuston puheessaan, miten ja millä eväillä siirrymme saneerausvaiheesta kehittämiseen. Seuraavassa listaamani tavoitteet tulevat täsmentymään, tarkentumaan ja saamaan sisältöjä vielä moneen kertaan. Tarvitaan seuraavan laisia askelmerkkejä tulevaan.

Työllisyysaste on nostettava 75 prosenttiin. Uskomme suomalaiseen omistukseen. Tarvitaan uusi sopimusyhteiskunta, jossa sopimalla ja luottamuksen lisäämisen ilmapiirissä paikallista sopimista on mahdollista lisätä. Velaksi elämisen on saatava loppumaan. Tarvitsemme rohkeaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.

Keskustan on oltava julkisten terveyspalvelujen ykköspuolustaja. Haluamme kasvollisen suomalaisen yrittäjyyden palvelemaan yhteiskuntaan julkisen rinnalle. Puolustetaan siis julkista ja yrittäjyyttä. Ylikansalliset toimijat eivät tarvitse meidän tukeamme.

On kirjoitettava rohkea sivistyspoliittinen ohjelma, joka perustuu elinikäisen oppimisen mahdollistamiseen. Keskustan pitää olla valmis oppivelvollisuusiän pidentämiseen.

Meidän on oltava vahvasti mukana eurooppalaisessa yhteistyössä. Huippuyritykset, kasvihuoneet ja mansikkamaat eivät pärjää ilman ETA-alueen ulkopuolista työvoimaa. Tarveharkintaa tulee lieventää.

Talouskasvun on oltava osallistavaa. On pidettävä kaikista huoli. Tarvitsemme uudenlaista sosiaaliturvaa, jossa työn ja sosiaaliturvan yhdistäminen – oikeasti – onnistuu.

Ratkottavia asioita ja yhteiskunnallisia ongelmia riittää. Yksi onnistumisen tae on usko itseemme ja arvostus tekemällemme työlle.

Politiikka ja päätöksenteko ovat kestävyyslajeja. Yksittäisellä asialla tai ohikiitävällä hetkellä voi saada onnistumisen tunteen. Historian kulussa yksittäiset asiat vaipuvat unholaan. Todelliset onnistumiset mitataan hetken pistevoittojen tai tappioiden sijaan isoilla asioilla.

 

 

Politiikan ilmapuntarit

Monet yritykset ja talouselämä elävät kvartaaleittain. Kolmen kuukauden välein laaditaan arvioita ja tehdään johtopäätöksiä.

Politiikan ilmapuntareissa on kuukauden sykli. Edetään gallupista toiseen ja tehdään johtopäätöksiä.

Mielipidetiedustelut kertovat sen hetkisestä tilanteesta. Muutoksena aikaisempaan galluppien lukujen isotkit heilahdukset ovat olleet lisääntymään päin. Pidemmistä aikasarjoista on löydettävissä trendejä.

Keskustan mielipidemittauskannatuksessa ei ole seliteltävää. Luvut ovat olleet laskusuunnassa. Kilpailijamme ovat toki tyytyväisiä. Oma väki on huolestunut ja monet muistelevat muutaman vuoden takaisia tilanteita. Ovatpa ensimmäiset jo ehtineet soittamaan tuomiokelloa.

Lue loppuun

Perustuslakivaliokunta viitoitti soten jatkoaskeleet

30.6.2017 11.04  Blogit STM

Eduskunnan perustusvaliokunta antoi eilen torstaina lausuntonsa koskien sote- ja maakuntauudistusta. Ensinnäkin valiokunnan viesti oli, että se pitää erittäin tärkeinä maakunta- ja sote-esityksen sekä valinnanvapauslakiesityksen tavoitteita sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden vahvistamisesta, asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien edistämisestä ja palveluiden saatavuuden ja laadun parantamisesta.

Lausuntonsa mukaan valiokunta pitää tärkeänä niin ikään sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtämistä yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi, sekä suhtautuu myönteisesti asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien laajentamiseen.

Perustusvaliokunta kuitenkin katsoo, että hallituksen esitys ei nykymuodossaan turvaa kaikissa tilanteissa riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja kaikille yhdenvertaisesti. Se nostaa esiin erityisesti kaksi kipukohtaa: maakunnan velvollisuuden yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä uuden valinnanvapausjärjestelmän käyttöönoton aikataulun.

Lue loppuun