Seuraavat sukupolvet ansaitsevat parempaa

Kolumni 17.11.2018 Etelä-Suomen Sanomat

 

Mitä minä voin tehdä, jotta lapsillani ja lapsenlapsillanikin olisi talvisin lumi maassa ja kunnon pakkaset? Jokainen meistä yksin varsin vähän, mutta jokainen meistä yhdessä paljon.

Sukupolveni naisille ja miehille sanomalehtien ja pullojen kierrättäminen on lapsena tarkoittanut taskurahaa tai tukea urheiluseuran toimintaan. Kierrättäminen ja lajittelu ovat tänään ihan eritasolla kuin -70 -luvulla. Kotitalouksissa on jo ihan arkipäivää, että kierrätettäviä/lajiteltavia ”kohteita” on n 10. Näiltä osin tekemistä riittää edelleenkin. Mitä helpommaksi esim. uusiokäyttö tehdään sitä varmemmin se toteutuu myös käytännössä.

Meille on tuttua myös se, että maksamme kierrättämisestä. Renkaiden tai kodinkoneiden hinnassa on osa kierrätysmaksua. Jos joku on varmaa niin se, että erilaisilla veroilla ja maksuilla meitä yhä enemmän ohjataan ilmastokestävämpään kulutukseen. Esim autoilun osalta viimeisin tällainen muutos tapahtui viime syyskuun alussa.

Jokainen meistä voi omilla päätöksillään kantaa vastuuta – tehdä omalta pieneltäkin tuntuvalta osaltaan ilmastotekoja. Jokainen ostopäätöskin on ilmastoteko.

Hiljattain julkaistu hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin viesti on yhtäältä selkeä toisaalta vakava. Raportti enteilee merkittäviä muutoksia ja vakavia vaikutuksia ilman riittäviä toimia. Odottamalla ei tapahdu mitään. Tarvitaan sitoutumista tavoitteisiin, päätöksiä ja päätösten toimeenpanoa.

Jokainen asteen kymmenyskin merkitsee ilmaston lämpenemisen kannalta paljon. Ilmastonmuutoksen vaikutukset alueille ja ihmisryhmille eivät jakaudu tasaisesti. Onhan globaalisti kyse esim. vedestä ja ruoasta.

Suomi on monella tapaa ilmaston muutoksen torjunnan edelläkävijä. Olemme sitoutuneet kansainvälisiin sopimuksiin. Meillä on tehty yhteisten tavoitteiden toteutumisen eteen päätöksiä.

Nykyinen hallitus on päättänyt muun muassa kivihiilestä luopumisesta vuoteen 2029 mennessä, uusiutuvan energian tavoitteen nostamisesta yli 50 prosentin ja sähköisen liikenteen edistämisestä. Nämä keinot tähtäävät hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuonna 2045.

Päästöjen vähentämisen ohella tarvitaan hiilinielujen vahvistamista. Tässä maa- ja metsätalous ovat osa kestävää ratkaisua. Hyvin hoidetut metsät ja oikein viljellyt pellot toimivat parhaimpina hiilinieluina. Viisainta metsä- ja maatalouspolitiikkaa on suosia sellaista tuotantoa, joka samanaikaisesti tuo lisäarvoa niin tuotannollisesti kuin ilmastopoliittisestikin. Tässä Suomella on mahdollisuus olla kansainvälinen suunnannäyttäjä ja osaamisen viejä. Meidän yrityksissämme oleva osaaminen niin kierto- kuin energiataloudessakin on luonut ja tuo työtä ja toimeentuloa.

Toiset haluavat nähdä suomalaisen metsänhoidon ilmaston kannalta haitallisena. Tämä on kovin yksisilmäinen näkemys. Kun puuta käytetään järkevästi, on sillä mahdollista korvata saastuttavampia ja ympäristölle haitallisia ratkaisuja. Samalla on huolehdittava, että metsät kasvavat ja säilyvät monimuotoisina.

Kun metsiä hoidetaan, puumäärä kasvaa. Jos hakkuita rajoitettaisiin Suomessa, johtaisi se väistämättä hakkuiden lisääntymiseen muualla, maissa joissa ei pidetä samalla lailla huolta metsistä kuin meillä.

Suomi on saanut kansainvälistä kiitosta ilmastopolitiikastaan. Olemme kunnianhimoisempia kuin moni muu. Suomi on yksi niistä maista, jotka ovat onnistuneet pienentämään päästöjään. Omien kansallisten toimien ohella meidän tulee kirittää kansainvälistä yhteistyötä. Maailmalla olemme kokoamme suurempia ja vaikuttavampia.

Muutos lähtee jokaisesta meistä itsestämme niin kotona kuin kauempanakin.

 

Luottamus ja Apila – menestyksen perusta

Kolumni Suomenmaa 9.11.2018

 

”Itseemme uskoen, toisiimme luottaen” on pitkään käytössä ollut sanonta. Sanat ovat ajankohtaisempia kuin pitkiin aikoihin.

Vaalien lähestyessä onnistumisen elementeissä ei ole ole yhtä yksittäistä asiaa. Yksi ainoa tekemätön tai tehty päätös ei myöskään tuhoa hyvää ohjelmatyön kautta rakennettua kuvaa tulevaisuudesta tai viimeisten viikkojen kampanjointia.

Uskon ja toivon varaan ei vaalimenestys tietenkään rakennu, mutta varmaa on, että oman joukon tekeminen niin toimintatavat kuin ilmeetkin näkyvät ulospäin. Tekemisen meininki huokuu ja se kantaa eteenpäin – tarttuu.

Pitäisi jaksaa silloinkin kun salamoi ja myrskyää. Aurinko ei paista käskemällä. Kyse on vahvasti myös tunteesta. Halu tehdä päätöksiä ja muuttaa niin maailmaa, maata, maakuntaa kuin omaa lähiyhteisöäkin paremmaksi ovat päätöksenteossa ja politiikassa keskiössä.

Vaalit ovat puolueen kannatuksen mittari. Ehdokkaiden äänimäärät kertovat osin puolueen mutta henkilövaalissa korostuu ehdokaslistojen monipuolisuus. Merkittävä osa vaalimenestyksestä ratkaistaan hetkellä, jolloin ehdokaslistat hyväksytään.

Ehdokasasettelun merkitystä ei koskaan – ei koskaan – voi olla korostamatta liikaa. Esimerkiksi omia reviirejä puolustamalla ei puolueen kokonaistulos paikkamäärineen ole paras mahdollinen. Näiltä osin järjestöväellä on suuri vastuu onnistumisen perustojen rakentamisessa. Vaalit ovat pitkälle matematiikkaa.

Jotta voi menestyä politiikassa pitää olla jotain sanottavaa. Keskusta on hyväksynyt omat vastauksensa niin aina vain ajankohtaisemmaksi tulevaan ilmaston muutoksen torjuntaan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta meillä on uusia avauksia ja näköala nykytilanteen korjaustarpeista. Digitalisaatio, demokratia, maahanmuutto ja monien muiden otsikoiden alla on kenen tahansa hyödynnettävissä olevia puolueen linjauksia. Yksi vastaus odotukseen uusista avauksista löytyy kenen tahansa hyödynnettävissä olevien ohjelmien sisällöistä. Keskitalveen mennessä koko politiikan laaja kenttä on sanoitettu keskustalaisella tulevaisuuskuvalla.

Luottamuksen apila rakentuu huolenpidon, vastuunkannon, realistisen vihreyden ja osaavan kasvun terälehdille. Puoluekokouksessamme hyväksytty periaateohjelmamme ”Tasapainossa eteenpäin” ei ole hapantunut yhtään – se kestää aikaa vielä vuosia, mutta on hyödynnettävissä tässä nyt kun vahvistamme toinen toisemme uskoa ja luottamusta sekä kerromme mitä Keskusta tekee tulevalle vuosikymmenelle edettäessä.

Luottamus on politiikassa ja päätöksenteossa keskiössä. Luottamuksen ylläpitäminen ja vaaliminen on tekoja. Politiikassa puhe on teon väline. Puoluejohdolla ja ministeriryhmällä on näiltä osin keskeinen vastuunsa.

Paljon puhutulla Keskustan kentällä on oma keskeinen roolinsa siinä miten menestymme. Uskommeko itseemme ja luotammeko toinen toisiimme?

Viime vaalien lupausten toteutumisesta kertomiseen tarvitaan meistä jokainen. Rakennetuilla teillä ja silloilla kuitenkin harvoin aikaan saadaan tulevalle menestykselle muuta kuin perustat. Yhteinen tehtävämme on kertoa millaisen tulevaisuuden – koko Suomessa – Keskusta rakentaa… Luottamuksen apilaan tukeutuen.

Aika on kalleinta – lapselle

Kolumni Etelä-Suomen Sanomat 25.8.2018

Perheen arki on jatkuvaa palapelin rakentamista. Toisinaan palaset tippuvat pöydältä lattialle ja kokoaminen aloitetaan alusta. Toisinaan saadaan koottua niin sininen taivas kuin merikin sujuvasti ja ilman ongelmia.

Perhepolitiikalla on oma vaikutuksensa arjen sujumisessa. Niin perheiden palvelut tukiverkkoineen kuin perhe-etuudetkin muodostavat osansa niin tänään tässä ja nyt kuin tulevaisuuttakin suunniteltaessa.

Kuluvan vaalikauden painopiste perhepolitiikassa on perheiden palvelujärjestelmän ei vain kehittäminen vaan myös parantaminen. Neuvolat muuttuvat perhekeskuksiksi. Tavoitteena on monipuolinen ammattilaisten tuki eri tilanteisiin matalalla kynnyksellä tutussa paikassa. Yhteistyötä koulun, varhaiskasvatuksen ja sote-palveluiden yhteennivomisessa on lisätty ja monissa kunnissa on toimittu esimerkillisellä tavalla.

Kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden taloudelliseen tilanteeseen on tulossa ensivuodelle 80 euron lisäys. Alimpia äitiys- isyys ja vanhempainpäivärahoja nostetaan. Opiskelevien perheiden taloutta paransi viime syksynä tehty huoltajakorotus.

Toimeentulon ja palvelujen lisäksi kaiken keskiössä on aika. Miten erityisesti vanhemmilla ja muilla aikuisilla on aikaa lapselle. Perheiden valinnanmahdollisuus lastenhoidossa tulee säilyä. Perheiden moninaisuutta ei saa myöskään unohtaa.

Perhevapaiden muutos on välttämätöntä tehdä. Ensisijaisena ja tärkeimpänä tulee tällöin olla lapsen etu. Tulevien muutosten on oltava parannus lapsiperheille. Isien osallistumista lastenhoitoon on kannustettava keittiön pöydässä tehtäviä ratkaisuja arvostaen. Vanhempien vapaasti valittavissa olevaa sekä isille kiintiöityä kautta tulee pidentää. Perhevapaiden käyttöajan pidentäminen, yksinkertaisempi käyttökertojen jaksotus ja Osa-aikatyön mahdollistaminen ovat konkreettisia tapoja tehdä muutoksia – lisätä aikaa lapsille.

Kun perheen arkikaan ei ole ”kustannusneutraali” niin tuleva muutos, jossa on kyettävä lisäämään vanhempien aikaa lapsille saa maksaakin. Hyvä perhevapaauudistus – lisäajalla lapsille ja tasa-arvolla on hintalappu.

Maamme tarvitsee lapsistrategian. Keskustelu euroista ja palvelujen saatavuudesta ovat tärkeitä. Jotta tulevaisuuden päätöksen ja ratkaisut vievät kohti lapsiystävällisempää Suomea pitää tietää mihin ollaan menossa. On kyettävä asettamaan tavoitteet lapsimyönteisemmän maan rakentamisessa. Perheilläkin on oikeus tietää, mikä on suomalaisen perhepolitiikan suunta. Vaalikausi on liian lyhyt aika elämän tärkeimpien vuosien kohdalla.

Syntyvyyden laskulle ei ole olemassa yhtä eikä kahtakaan yksittäistä aiheuttajaa. Ihan vähäpätöinen merkitys ei kuitenkaan ole sillä, voiko tulevaisuuteen katsoa luottavaisin mieli – niin ajan kuin tuenkin osalta.

Hyvä henki on selkänoja tekemisille ja menestykselle

Kolumni Suomenmaa 21.06.2018

Jos vaalit voitettaisiin vain asioilla saisimme Keskustassa jatkaa vaalivoittojen ketjua. Huolellisesti valmistellut ja tosiasioihin pohjautuvat linjauksemme ja ratkaisut päätöksenteossa ovat valttikorttejamme.

Tämä ei kuitenkaan ole riittänyt, eikä tule riittämään. Oneleinereiden maailmassa tosiasiat puhumattakaan syy ja seuraussuhteet hämärtyvät helposti. Mielikuvilla ratkotaan isojakin asioita. Tunteella ja tunneälyllä on yhä enemmän merkitystä.

Me kaikki Sotkamon puoluekokouksessa olleet olemme kokeneet kokouksen hengen. Sotkamon henki ei syntynyt mahtikäskyillä tai ennalta sovituilla puheenvuoroilla.

Yli 4000 kokoukseen osallistujaa rakensi yhteiset tuntemuksemme koko joukolla. Asenteella ja ”asennolla” on yhä suurempi merkitys. MEidän joukkueessa on iso joukko katsomovalmentajia, mutta ei saisi olla yhtään katsomosta seuraajaa.

Tulevan menestyksen eteen on tehtävä yhdessä työtä. Sotkamon henkeä on hyvinkin luvallista levittää laajemminkin.

Asia asioilla Keskusta pärjää aina. Tulevissa vaaleissa tulemme olemaan haastettuja. Tämä ei voi eikö saa meille keskustalaisille riittää. On kyettävä haastamaan.

Perhevapaauudistus perheiden näkökulmasta perheiden valinnan vapaus (kotihoidontuki) säilyttäen. Sosiaaliturvauudistus on toteutettava perusturva yhtenä kivijalkana.

Suomalaisesta maaseudusta ja talonpojasta on pidettävä huolta ja toimeenpantava riittävät muutokset, jotta voi myös taloudellisesti pärjätä. Uusiutuva kotimainen energia on oltava nro yksi ilmastonmuutosta torjuttaessa.

Maakunta- ja soteuudistus on toimeenpano vaiheessa. On huolehdittava, että palveluverkko kattaa maakunnat reuna-alueita myöden jne jne jne.

Meidän leipälajimme useissa keskeisissä politiikan aiheiden ratkaisuissa on avainasemassa kun Suomea raivataan 2020 -luvulle. Tekijöiksi meistä kyllä on.

Sotkamon henki kantakoon meidän menestykseen. Sen ”alle” ei voi eikä saa tuudittautua. Kun sanat ovat kohdallaan menestyksen toinen tae on kova jalkatyö koko maassa. Tämä on paketti, jonka pitää pysyä kasassa. Mehän teemme sen – yhdessä!

Sotkamon valintojen osalta tässäkin kohdassa – SUURkiitos luottamuksesta. Jäljellä on vielä paljon ajamattomia kilometrejä ja yhdessä tekemistä. Tähän on itse kunkin oltava valmis. Olethan sinäkin?

 

Sotkamon puoluekokous 2018

KESKUSTA on enemmän kuin puolue. Keskusta on aito kansan liike juuresta latvaan. Asiat ovat meille tärkeitä, mutta Alkiolainen aate, tunne ja luottamus parempaan tulevaisuuteen ohjaa meidän toimintaamme. Jos meillä on kaksi vaihtoehtoa menemme aina heikomman puolelle.

MEIDÄN Keskustamme on intohimoni. Tunnen tämän maan jokaisen kunnan, puolueen jokaisen piirin. Kymmenet tuhannet ajetut kilometrit ja tuhannet kohtaamiset ovat auttaneet jaksamaan. Tunnen teistä monet nimeltä. Tämän puolueen suulla on mahdotonta puhua, ellei tunne kentän todellisuutta. Niin Keskustassa kuin tekemisessämme yleisemminkin on kuunneltava niitä, joiden ääni ei muutoin kuulu.

TURVALLISUUS ja sen tunne on yksi sana, joka kattaa laajasti tulevan vuosikymmenen päätöksenteon esityslistan. Aatteestamme kummuten kotimainen ruoka, uusiutuva energia, ilmastonmuutoksen hallinta, lähellä olevien palvelujen olemassa olo, arvokkaan vanhuuden mahdollistaminen, sosiaaliturvan uudistaminen perusturva kivijalkana, työelämän uudistaminen sopimalla, yrittäjyyden kynnyksien purkaminen, lapsi keskiössä perhevapaita uudistettaessa ja koulutuksen sekä sivistyksen mahdollistaminen varallisuudesta riippumatta tulevat olemaan päätöksenteon keskiössä. Maakuntien Suomen rakentaminen jatkuu. Sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja itsenäisestä puolustuksesta on pidettävä kiinni. Keskustalla on ollut ja on näihin tulevaisuuden avainasioihin vastaus.

ETEENPÄIN on mentävä rohkeasti. Katseen on oltava tulevaisuuteen. Kun vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä, toivon että keskustalaisen sanakirjassa ME on aina ennen kuin minä.

OLEN VALMIS jatkamaan osana joukkuetta oman tonttiin hoitaen – yhdessä tehden ja vieden tavoitteemme päätöksiksi.

PAINEISSA testattuna.

 

Perustoja myöden remonttiin

Kolumni Suomenmaa 4.5.2018

Hyvinvointiyhteiskuntamme yksi peruskivistä on sosiaaliturva, joka tarvittaessa kantaa erilaisissa elämäntilanteissa. Työ luo parasta sosiaaliturvaa. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä on elämän vaiheita ja yllättäviäkin tilanteita, joissa tarvitaan niin perusturvaa kuin syysperusteistakin sosiaaliturvaa.

Nykytilanteen perustat ja rakenne ovat ajalta, jolloin joko ollaan työssä tai ei olla työssä. Suojaosuus työttömyyspäivärahoissa on yksi esimerkki siitä suunnasta, johon pitää kyetä etenemään laajemminkin. Ansiotulo (suojaosuus) ei yhtäältä pudota pois työttömyysturvalta, mutta mahdollistaa toimeentulon parantamisen.

Palkkatyön, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen edellyttää muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Tarvitaan isompi remontti. On kyse tulevan vaalikauden yhdestä suuritöisimmistä asioista.

Järjestelmä on rakentunut pala palalta. Vaikeaselkoisuus ja tulkinnanvaraisuus ovat vuosien ja vuosikymmenten saatossa lisääntynyt. 

Kyse on yhtäältä myös sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta. Yksi suurimpia sisäisen turvallisuuden uhkia on liian monen nuoren ja erityisesti pojan tilanne. Elämänhallinta vaatii tukea. Sosiaaliturvan tulee edesauttaa elämänhallinnan ylläpitämistä ja mahdollistaa sosiaaliturvan varasta pääsy ponnahduslaudan omaisesti kiinni työhön silloin kun se muutoin on mahdollista.

Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan torjumisessa. Työttömyyden nujertaminen on tärkeää.  Ei ole hyväksyttävää, ettei hallinnollisten prosessien takia työtön uskalla ottaa vastaan lyhyttä pätkätyötä, koska ymmärrettävästikin pelkää esim viivettä etuuksiensa maksatuksessa. Käynnissä oleva perustulokokeilu on yksi vastaus tähän.

Sosiaaliturvan uudistaminen edellyttää joidenkin peruskysymysten pohdintaa ja ratkaisuja. Onko sosiaaliturvajärjestelmämme jatkossakin universaali vai syyperusteinen? Malliesimerkki universaaleista eli jokaiselle kuuluvista etuuksista on lapsilisät. Lapsilisä kuuluu automaattisesti kaikille lapsille ja nuorille riippumatta vanhempien tulotasosta. Tällä on suuri merkitys koko järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta. Koenko saavani vastinetta maksamilleni veroille?

Toinen ydinkysymys liittyy vastikkeellisuuteen ja vastikkeettomuuteen. Voiko esim työttömyysturvan varassa olevaa velvoittaa ja jos voi niin miten? 

Kolmas keskeinen valinta liittyy siihen, onko sosiaaliturvamme perhe- vai yksilölähtöinen.

Kun kivijalan tyyppisiin avainkysymyksiin on saatu vastaukset, hallinnollinen malli on rakennettavissa lujalle ja kestävälle perustalle. Keskustelua perusperiaatteista ei saa ohittaa liian nopeasti. Yksittäisillä kauniiltakin kuulostavilta ”mainoslauseilla” ei pidä tulevaisuuteen harpata. 

Meillä ei ole vielä kiire hypätä minkään tietyn nimisen mallin taakse. Nyt on aika käydä keskustelua niistä keskeisistä perusvalinnoista, jonka pohjalle toimiva ja työhön kannustava sosiaaliturva saadaan aikanaan rakennetuksi. 

Keskusta on ollut ja sen tulee olla perusturvapuolue. On huolehdittava niiden ihmisten toimeentulosta, joiden omat voimat eivät riitä eikä työn teon perusteella ole mahdollista saada elantoaan. On kyse ihmisarvoisen elämän ylläpitämisestä.

 

Sosiaaliturvan remontti vahvoille peruskiville

Kolumni Itä-Häme 25.4.2017

Hyvinvointiyhteiskuntamme yksi peruskivistä on sosiaaliturva, joka kantaa eri ja erilaisissa elämäntilanteissa. Työ luo parasta sosiaaliturvaa, mutta aina on suuri joukko ihmisiä, joiden arki on perus- ja sosiaaliturvan varassa.

Sosiaaliturvan perusteet ja rakenne ovat ajalta, jolloin joko ollaan työssä tai ei olla työssä. Suojaosuus työttömyyspäivärahoissa on yksi esimerkki siitä suunnasta johon pitää kyetä etenemään laajemminkin. Ansiotulo (suojaosuus) ei yhtäältä pudota pois työttömyysturvalta, mutta mahdollistaa toimeentulon parantamisen.

Palkkatyön, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen edellyttää muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Tarvitaan isompi remontti. On kyse tulevan vaalikauden yhdestä suuritöisimmistä asioista.

Järjestelmä on rakentunut pala palalta. Se ei vastaa tätä päivää. Vaikeaselkoisuus ja tulkinnanvaraisuus on vuosien ja vuosikymmenten saatossa lisääntynyt.

Kyse on yhtäältä myös sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta. Yksi suurimpia sisäisen turvallisuuden uhista on nuorten ja erityisesti nuorten miesten tilanne. Elämänhallinta vaatii tukea. Sosiaaliturvan tulee edesauttaa elämänhallinnan ylläpitämistä.

Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan pysäyttämiseksi. Työttömyys on suurin köyhyyden aiheuttaja, siksikin työttömyyden nujertaminen on niin tärkeää.  Ei ole hyväksyttävää, ettei hallinnollisten prosessien takia työtön uskalla ottaa vastaan lyhyttä pätkätyötä, koska oikeutetusti pelkää pitkää viivettä etuuksiensa maksatuksessa. Käynnissä oleva perustulokokeilu on yksi vastaus tähän.

Sosiaaliturvan uudistaminen edellyttää joidenkin peruskysymysten pohdintaa ja ratkaisuja. Onko sosiaaliturvajärjestelmämme jatkossakin universaali vai syyperusteinen? Malliesimerkki universaaleista eli jokaiselle kuuluvista etuuksista on lapsilisät. Lapsilisä kuuluu automaattisesti kaikille lapsille ja nuorille riippumatta vanhempien tulotasosta. Tällä on suuri merkitys koko järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta. Koenko saavani vastinetta maksamilleni veroille?

Toinen ydinkysymys liittyy vastikkeellisuuteen ja vastikkeettomuuteen. Saako perusturvan saajaa velvoittaa jotenkin?

Kolmas keskeinen valinta liittyy siihen, onko sosiaaliturvamme perhe- vai yksilölähtöinen.

Kun kivijalan tyyppisiin avainkysymyksiin on saatu vastaukset, hallinnollinen malli on rakennettavissa lujalle ja kestävälle perustalle. Keskustelua perusperiaatteista ei saa ohittaa liian nopeasti. Yksittäisillä kauniiltakin kuulostavilta ”mainoslauseilla” ei pidä tulevaisuuteen hypätä.

Meillä ei ole vielä kiire hypätä minkään tietyn nimisen mallin taakse. Nyt on aika käydä keskustelua niistä keskeisistä perusvalinnoista, jonka pohjalle toimiva ja työhön kannustava sosiaaliturva aikanaan rakentuisi.

 

Ainakin 18 pointtia sotesta ja makusta

Kolumni Suomenmaa 16.3.2018

1. Tarve uudistukselle on ollut nähtävissä tämän vuosituhannen ajan. Ei tarvitse olla ennustaja, kun on kyennyt laskemaan edessämme olevien sote-palvelujen tarpeen. Tästä ollaan niin poliitikkojen kuin asiantuntijoidenkin keskuudessa laajasti yhtä mieltä.

2. Ihmisten kannalta ykkösasia on palvelujen saatavuus ja laatu. Erot jopa yksittäisten (isojen) kuntien sisällä ovat suuret.

3) Palvelujen rapautumiskehitys on saatava pysähtymään. Muutos on tehtävä hallitusti lainsäädännön antaessa puitteet.

4) Terveyserojen kaventamiseen on löydettävä lääkkeet. Lue loppuun

Perhevapaat eivät parannu ilman lisärahaa

Vastine ESS mielipidesivuilla 15.2.2018

Päätoimittaja Perttu Kauppinen kirjoitti 12.2. Etelä-Suomen Sanomien Esalainen -kolumnissa perhevapaauudistuksesta. ”Joskus yksittäisten poliitikkojen tai peräti kokonaisen puolueen ajatuksenjuoksua on vaikea ymmärtää.”

Olipa tekstiin kirjoitettu ”salaliittoteorian” tai ainakin taktikoinnin aineksiakin.

Mistä perhevapaauudistuksessa onkaan kyse?

Hallitus sopi viime elokuussa yksimielisesti reunaehdoista millä perhevapaauudistus voidaan toteuttaa jo tällä hallituskaudella, vaikka tämä ei ollutkaan hallitusohjelmassa. Lue loppuun

Sokeria ja suolaa

Kolumni Suomenmaa 9.2.2018

Tasavallan Presidentin vaalit ovat takanapäin. Kiitos kuuluu jokaiselle, jotka teitte työtä sen eteen, että Keskustan ehdokas Matti Vanhanen saisi mahdollisimman hyvän tuloksen. Kiitos kuuluu Matti Vanhaselle niin 358 tilaisuudesta kuin tuhansien ja taas tuhansien ihmisten kuuntelemisesta ja kohtaamisesta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka kiinnosti ihmisiä.

Vaalin tulos on selkää luettavaa. Odotukset olivat saavutettua tulosta suuremmat. Selkeän nousujohteinen kampanja. Ehdokas päätään pidempi muita asiaosaamisellaan ja laaja-alaisuudellaan. Sadat Keskustan vihreät teltat toreilla ja markettien edessä. Kahvia, makkaraa ja keittoja tarjottiin vesi ja räntäsateessa kuin kovassakin pakkasessa. Ämpärit olivat vaalien hittituote. TV kampanja mitä keskustalaisimman viestin välittäjä. Sosiaalisessa mediassakin aktivoiduttiin. Lue loppuun