Aika on kalleinta – lapselle

Kolumni Etelä-Suomen Sanomat 25.8.2018

Perheen arki on jatkuvaa palapelin rakentamista. Toisinaan palaset tippuvat pöydältä lattialle ja kokoaminen aloitetaan alusta. Toisinaan saadaan koottua niin sininen taivas kuin merikin sujuvasti ja ilman ongelmia.

Perhepolitiikalla on oma vaikutuksensa arjen sujumisessa. Niin perheiden palvelut tukiverkkoineen kuin perhe-etuudetkin muodostavat osansa niin tänään tässä ja nyt kuin tulevaisuuttakin suunniteltaessa.

Kuluvan vaalikauden painopiste perhepolitiikassa on perheiden palvelujärjestelmän ei vain kehittäminen vaan myös parantaminen. Neuvolat muuttuvat perhekeskuksiksi. Tavoitteena on monipuolinen ammattilaisten tuki eri tilanteisiin matalalla kynnyksellä tutussa paikassa. Yhteistyötä koulun, varhaiskasvatuksen ja sote-palveluiden yhteennivomisessa on lisätty ja monissa kunnissa on toimittu esimerkillisellä tavalla.

Kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden taloudelliseen tilanteeseen on tulossa ensivuodelle 80 euron lisäys. Alimpia äitiys- isyys ja vanhempainpäivärahoja nostetaan. Opiskelevien perheiden taloutta paransi viime syksynä tehty huoltajakorotus.

Toimeentulon ja palvelujen lisäksi kaiken keskiössä on aika. Miten erityisesti vanhemmilla ja muilla aikuisilla on aikaa lapselle. Perheiden valinnanmahdollisuus lastenhoidossa tulee säilyä. Perheiden moninaisuutta ei saa myöskään unohtaa.

Perhevapaiden muutos on välttämätöntä tehdä. Ensisijaisena ja tärkeimpänä tulee tällöin olla lapsen etu. Tulevien muutosten on oltava parannus lapsiperheille. Isien osallistumista lastenhoitoon on kannustettava keittiön pöydässä tehtäviä ratkaisuja arvostaen. Vanhempien vapaasti valittavissa olevaa sekä isille kiintiöityä kautta tulee pidentää. Perhevapaiden käyttöajan pidentäminen, yksinkertaisempi käyttökertojen jaksotus ja Osa-aikatyön mahdollistaminen ovat konkreettisia tapoja tehdä muutoksia – lisätä aikaa lapsille.

Kun perheen arkikaan ei ole ”kustannusneutraali” niin tuleva muutos, jossa on kyettävä lisäämään vanhempien aikaa lapsille saa maksaakin. Hyvä perhevapaauudistus – lisäajalla lapsille ja tasa-arvolla on hintalappu.

Maamme tarvitsee lapsistrategian. Keskustelu euroista ja palvelujen saatavuudesta ovat tärkeitä. Jotta tulevaisuuden päätöksen ja ratkaisut vievät kohti lapsiystävällisempää Suomea pitää tietää mihin ollaan menossa. On kyettävä asettamaan tavoitteet lapsimyönteisemmän maan rakentamisessa. Perheilläkin on oikeus tietää, mikä on suomalaisen perhepolitiikan suunta. Vaalikausi on liian lyhyt aika elämän tärkeimpien vuosien kohdalla.

Syntyvyyden laskulle ei ole olemassa yhtä eikä kahtakaan yksittäistä aiheuttajaa. Ihan vähäpätöinen merkitys ei kuitenkaan ole sillä, voiko tulevaisuuteen katsoa luottavaisin mieli – niin ajan kuin tuenkin osalta.

Hyvä henki on selkänoja tekemisille ja menestykselle

Kolumni Suomenmaa 21.06.2018

Jos vaalit voitettaisiin vain asioilla saisimme Keskustassa jatkaa vaalivoittojen ketjua. Huolellisesti valmistellut ja tosiasioihin pohjautuvat linjauksemme ja ratkaisut päätöksenteossa ovat valttikorttejamme.

Tämä ei kuitenkaan ole riittänyt, eikä tule riittämään. Oneleinereiden maailmassa tosiasiat puhumattakaan syy ja seuraussuhteet hämärtyvät helposti. Mielikuvilla ratkotaan isojakin asioita. Tunteella ja tunneälyllä on yhä enemmän merkitystä.

Me kaikki Sotkamon puoluekokouksessa olleet olemme kokeneet kokouksen hengen. Sotkamon henki ei syntynyt mahtikäskyillä tai ennalta sovituilla puheenvuoroilla.

Yli 4000 kokoukseen osallistujaa rakensi yhteiset tuntemuksemme koko joukolla. Asenteella ja ”asennolla” on yhä suurempi merkitys. MEidän joukkueessa on iso joukko katsomovalmentajia, mutta ei saisi olla yhtään katsomosta seuraajaa.

Tulevan menestyksen eteen on tehtävä yhdessä työtä. Sotkamon henkeä on hyvinkin luvallista levittää laajemminkin.

Asia asioilla Keskusta pärjää aina. Tulevissa vaaleissa tulemme olemaan haastettuja. Tämä ei voi eikö saa meille keskustalaisille riittää. On kyettävä haastamaan.

Perhevapaauudistus perheiden näkökulmasta perheiden valinnan vapaus (kotihoidontuki) säilyttäen. Sosiaaliturvauudistus on toteutettava perusturva yhtenä kivijalkana.

Suomalaisesta maaseudusta ja talonpojasta on pidettävä huolta ja toimeenpantava riittävät muutokset, jotta voi myös taloudellisesti pärjätä. Uusiutuva kotimainen energia on oltava nro yksi ilmastonmuutosta torjuttaessa.

Maakunta- ja soteuudistus on toimeenpano vaiheessa. On huolehdittava, että palveluverkko kattaa maakunnat reuna-alueita myöden jne jne jne.

Meidän leipälajimme useissa keskeisissä politiikan aiheiden ratkaisuissa on avainasemassa kun Suomea raivataan 2020 -luvulle. Tekijöiksi meistä kyllä on.

Sotkamon henki kantakoon meidän menestykseen. Sen ”alle” ei voi eikä saa tuudittautua. Kun sanat ovat kohdallaan menestyksen toinen tae on kova jalkatyö koko maassa. Tämä on paketti, jonka pitää pysyä kasassa. Mehän teemme sen – yhdessä!

Sotkamon valintojen osalta tässäkin kohdassa – SUURkiitos luottamuksesta. Jäljellä on vielä paljon ajamattomia kilometrejä ja yhdessä tekemistä. Tähän on itse kunkin oltava valmis. Olethan sinäkin?

 

Sotkamon puoluekokous 2018

KESKUSTA on enemmän kuin puolue. Keskusta on aito kansan liike juuresta latvaan. Asiat ovat meille tärkeitä, mutta Alkiolainen aate, tunne ja luottamus parempaan tulevaisuuteen ohjaa meidän toimintaamme. Jos meillä on kaksi vaihtoehtoa menemme aina heikomman puolelle.

MEIDÄN Keskustamme on intohimoni. Tunnen tämän maan jokaisen kunnan, puolueen jokaisen piirin. Kymmenet tuhannet ajetut kilometrit ja tuhannet kohtaamiset ovat auttaneet jaksamaan. Tunnen teistä monet nimeltä. Tämän puolueen suulla on mahdotonta puhua, ellei tunne kentän todellisuutta. Niin Keskustassa kuin tekemisessämme yleisemminkin on kuunneltava niitä, joiden ääni ei muutoin kuulu.

TURVALLISUUS ja sen tunne on yksi sana, joka kattaa laajasti tulevan vuosikymmenen päätöksenteon esityslistan. Aatteestamme kummuten kotimainen ruoka, uusiutuva energia, ilmastonmuutoksen hallinta, lähellä olevien palvelujen olemassa olo, arvokkaan vanhuuden mahdollistaminen, sosiaaliturvan uudistaminen perusturva kivijalkana, työelämän uudistaminen sopimalla, yrittäjyyden kynnyksien purkaminen, lapsi keskiössä perhevapaita uudistettaessa ja koulutuksen sekä sivistyksen mahdollistaminen varallisuudesta riippumatta tulevat olemaan päätöksenteon keskiössä. Maakuntien Suomen rakentaminen jatkuu. Sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja itsenäisestä puolustuksesta on pidettävä kiinni. Keskustalla on ollut ja on näihin tulevaisuuden avainasioihin vastaus.

ETEENPÄIN on mentävä rohkeasti. Katseen on oltava tulevaisuuteen. Kun vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä, toivon että keskustalaisen sanakirjassa ME on aina ennen kuin minä.

OLEN VALMIS jatkamaan osana joukkuetta oman tonttiin hoitaen – yhdessä tehden ja vieden tavoitteemme päätöksiksi.

PAINEISSA testattuna.

 

Perustoja myöden remonttiin

Kolumni Suomenmaa 4.5.2018

Hyvinvointiyhteiskuntamme yksi peruskivistä on sosiaaliturva, joka tarvittaessa kantaa erilaisissa elämäntilanteissa. Työ luo parasta sosiaaliturvaa. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä on elämän vaiheita ja yllättäviäkin tilanteita, joissa tarvitaan niin perusturvaa kuin syysperusteistakin sosiaaliturvaa.

Nykytilanteen perustat ja rakenne ovat ajalta, jolloin joko ollaan työssä tai ei olla työssä. Suojaosuus työttömyyspäivärahoissa on yksi esimerkki siitä suunnasta, johon pitää kyetä etenemään laajemminkin. Ansiotulo (suojaosuus) ei yhtäältä pudota pois työttömyysturvalta, mutta mahdollistaa toimeentulon parantamisen.

Palkkatyön, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen edellyttää muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Tarvitaan isompi remontti. On kyse tulevan vaalikauden yhdestä suuritöisimmistä asioista.

Järjestelmä on rakentunut pala palalta. Vaikeaselkoisuus ja tulkinnanvaraisuus ovat vuosien ja vuosikymmenten saatossa lisääntynyt. 

Kyse on yhtäältä myös sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta. Yksi suurimpia sisäisen turvallisuuden uhkia on liian monen nuoren ja erityisesti pojan tilanne. Elämänhallinta vaatii tukea. Sosiaaliturvan tulee edesauttaa elämänhallinnan ylläpitämistä ja mahdollistaa sosiaaliturvan varasta pääsy ponnahduslaudan omaisesti kiinni työhön silloin kun se muutoin on mahdollista.

Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan torjumisessa. Työttömyyden nujertaminen on tärkeää.  Ei ole hyväksyttävää, ettei hallinnollisten prosessien takia työtön uskalla ottaa vastaan lyhyttä pätkätyötä, koska ymmärrettävästikin pelkää esim viivettä etuuksiensa maksatuksessa. Käynnissä oleva perustulokokeilu on yksi vastaus tähän.

Sosiaaliturvan uudistaminen edellyttää joidenkin peruskysymysten pohdintaa ja ratkaisuja. Onko sosiaaliturvajärjestelmämme jatkossakin universaali vai syyperusteinen? Malliesimerkki universaaleista eli jokaiselle kuuluvista etuuksista on lapsilisät. Lapsilisä kuuluu automaattisesti kaikille lapsille ja nuorille riippumatta vanhempien tulotasosta. Tällä on suuri merkitys koko järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta. Koenko saavani vastinetta maksamilleni veroille?

Toinen ydinkysymys liittyy vastikkeellisuuteen ja vastikkeettomuuteen. Voiko esim työttömyysturvan varassa olevaa velvoittaa ja jos voi niin miten? 

Kolmas keskeinen valinta liittyy siihen, onko sosiaaliturvamme perhe- vai yksilölähtöinen.

Kun kivijalan tyyppisiin avainkysymyksiin on saatu vastaukset, hallinnollinen malli on rakennettavissa lujalle ja kestävälle perustalle. Keskustelua perusperiaatteista ei saa ohittaa liian nopeasti. Yksittäisillä kauniiltakin kuulostavilta ”mainoslauseilla” ei pidä tulevaisuuteen harpata. 

Meillä ei ole vielä kiire hypätä minkään tietyn nimisen mallin taakse. Nyt on aika käydä keskustelua niistä keskeisistä perusvalinnoista, jonka pohjalle toimiva ja työhön kannustava sosiaaliturva saadaan aikanaan rakennetuksi. 

Keskusta on ollut ja sen tulee olla perusturvapuolue. On huolehdittava niiden ihmisten toimeentulosta, joiden omat voimat eivät riitä eikä työn teon perusteella ole mahdollista saada elantoaan. On kyse ihmisarvoisen elämän ylläpitämisestä.

 

Sosiaaliturvan remontti vahvoille peruskiville

Kolumni Itä-Häme 25.4.2017

Hyvinvointiyhteiskuntamme yksi peruskivistä on sosiaaliturva, joka kantaa eri ja erilaisissa elämäntilanteissa. Työ luo parasta sosiaaliturvaa, mutta aina on suuri joukko ihmisiä, joiden arki on perus- ja sosiaaliturvan varassa.

Sosiaaliturvan perusteet ja rakenne ovat ajalta, jolloin joko ollaan työssä tai ei olla työssä. Suojaosuus työttömyyspäivärahoissa on yksi esimerkki siitä suunnasta johon pitää kyetä etenemään laajemminkin. Ansiotulo (suojaosuus) ei yhtäältä pudota pois työttömyysturvalta, mutta mahdollistaa toimeentulon parantamisen.

Palkkatyön, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen edellyttää muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Tarvitaan isompi remontti. On kyse tulevan vaalikauden yhdestä suuritöisimmistä asioista.

Järjestelmä on rakentunut pala palalta. Se ei vastaa tätä päivää. Vaikeaselkoisuus ja tulkinnanvaraisuus on vuosien ja vuosikymmenten saatossa lisääntynyt.

Kyse on yhtäältä myös sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta. Yksi suurimpia sisäisen turvallisuuden uhista on nuorten ja erityisesti nuorten miesten tilanne. Elämänhallinta vaatii tukea. Sosiaaliturvan tulee edesauttaa elämänhallinnan ylläpitämistä.

Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan pysäyttämiseksi. Työttömyys on suurin köyhyyden aiheuttaja, siksikin työttömyyden nujertaminen on niin tärkeää.  Ei ole hyväksyttävää, ettei hallinnollisten prosessien takia työtön uskalla ottaa vastaan lyhyttä pätkätyötä, koska oikeutetusti pelkää pitkää viivettä etuuksiensa maksatuksessa. Käynnissä oleva perustulokokeilu on yksi vastaus tähän.

Sosiaaliturvan uudistaminen edellyttää joidenkin peruskysymysten pohdintaa ja ratkaisuja. Onko sosiaaliturvajärjestelmämme jatkossakin universaali vai syyperusteinen? Malliesimerkki universaaleista eli jokaiselle kuuluvista etuuksista on lapsilisät. Lapsilisä kuuluu automaattisesti kaikille lapsille ja nuorille riippumatta vanhempien tulotasosta. Tällä on suuri merkitys koko järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta. Koenko saavani vastinetta maksamilleni veroille?

Toinen ydinkysymys liittyy vastikkeellisuuteen ja vastikkeettomuuteen. Saako perusturvan saajaa velvoittaa jotenkin?

Kolmas keskeinen valinta liittyy siihen, onko sosiaaliturvamme perhe- vai yksilölähtöinen.

Kun kivijalan tyyppisiin avainkysymyksiin on saatu vastaukset, hallinnollinen malli on rakennettavissa lujalle ja kestävälle perustalle. Keskustelua perusperiaatteista ei saa ohittaa liian nopeasti. Yksittäisillä kauniiltakin kuulostavilta ”mainoslauseilla” ei pidä tulevaisuuteen hypätä.

Meillä ei ole vielä kiire hypätä minkään tietyn nimisen mallin taakse. Nyt on aika käydä keskustelua niistä keskeisistä perusvalinnoista, jonka pohjalle toimiva ja työhön kannustava sosiaaliturva aikanaan rakentuisi.

 

Ainakin 18 pointtia sotesta ja makusta

Kolumni Suomenmaa 16.3.2018

1. Tarve uudistukselle on ollut nähtävissä tämän vuosituhannen ajan. Ei tarvitse olla ennustaja, kun on kyennyt laskemaan edessämme olevien sote-palvelujen tarpeen. Tästä ollaan niin poliitikkojen kuin asiantuntijoidenkin keskuudessa laajasti yhtä mieltä.

2. Ihmisten kannalta ykkösasia on palvelujen saatavuus ja laatu. Erot jopa yksittäisten (isojen) kuntien sisällä ovat suuret.

3) Palvelujen rapautumiskehitys on saatava pysähtymään. Muutos on tehtävä hallitusti lainsäädännön antaessa puitteet.

4) Terveyserojen kaventamiseen on löydettävä lääkkeet. Lue loppuun

Perhevapaat eivät parannu ilman lisärahaa

Vastine ESS mielipidesivuilla 15.2.2018

Päätoimittaja Perttu Kauppinen kirjoitti 12.2. Etelä-Suomen Sanomien Esalainen -kolumnissa perhevapaauudistuksesta. ”Joskus yksittäisten poliitikkojen tai peräti kokonaisen puolueen ajatuksenjuoksua on vaikea ymmärtää.”

Olipa tekstiin kirjoitettu ”salaliittoteorian” tai ainakin taktikoinnin aineksiakin.

Mistä perhevapaauudistuksessa onkaan kyse?

Hallitus sopi viime elokuussa yksimielisesti reunaehdoista millä perhevapaauudistus voidaan toteuttaa jo tällä hallituskaudella, vaikka tämä ei ollutkaan hallitusohjelmassa. Lue loppuun

Sokeria ja suolaa

Kolumni Suomenmaa 9.2.2018

Tasavallan Presidentin vaalit ovat takanapäin. Kiitos kuuluu jokaiselle, jotka teitte työtä sen eteen, että Keskustan ehdokas Matti Vanhanen saisi mahdollisimman hyvän tuloksen. Kiitos kuuluu Matti Vanhaselle niin 358 tilaisuudesta kuin tuhansien ja taas tuhansien ihmisten kuuntelemisesta ja kohtaamisesta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka kiinnosti ihmisiä.

Vaalin tulos on selkää luettavaa. Odotukset olivat saavutettua tulosta suuremmat. Selkeän nousujohteinen kampanja. Ehdokas päätään pidempi muita asiaosaamisellaan ja laaja-alaisuudellaan. Sadat Keskustan vihreät teltat toreilla ja markettien edessä. Kahvia, makkaraa ja keittoja tarjottiin vesi ja räntäsateessa kuin kovassakin pakkasessa. Ämpärit olivat vaalien hittituote. TV kampanja mitä keskustalaisimman viestin välittäjä. Sosiaalisessa mediassakin aktivoiduttiin. Lue loppuun

Hyvää kuutta vuotta

Kolumni Itä-Häme -lehdessä 18.1.2018

Tasavallan Presidenttiys on korkein tehtävä, johon 100 -vuotiaassa tasavallassa voi tulla valituksi. Suoralla kansanvaalilla tehtävän luonne kaikkien suomalaisten johtajana on vain korostunut.

Presidentillä on kaksi keskeistä tehtävää. Perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hän on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Sisäpolitiikassa ja osallistumisessa kotimaan politiikan valittu henkilö voi parhaimmillaan olla arvojohtaja ja tarvittaessa unilukkari.

Tammikuun lopun presidentinvaalit ovat tärkeä osa suomalaista demokratiaa. Tarvitsemme aidon vaalin jo kansanvallan näkökulmastakin.

Tarvitsemme kaksi kierrosta, jotta ehdokkaat läpivalaistaan. Tällöin heidän on lähes pakko vastata vaikeampiinkin kysymyksiin ilman sanojen pyörittämistä.

Äänestäminen on arvokas oikeus. Äänestäminen tuo tuloksen, josta ei ole valitusoikeutta.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen ylittää kirkkaasti presidentin viran pätevyysvaatimukset. Kokemus kahden hallituksen pääministerinä vuosina 2003-2010 antaa vahvan kokemuksen perustuslain vaatimasta yhteistoiminnasta ulkopolitiikan johtamisessa.

Tänään meitä kohtaavat uudenlaiset haasteet ulkopolitiikassa. Vanhanen on osoittanut kypsää harkintaa niiden käsittelyssä. Henkilökohtaiset ominaisuuden ”lehmänhermoisuudesta” lähtien mahdollistavat kyvyn kuunnella, tehdä johtopäätöksiä ja tarvittaessa tehdä päätöksiä myös kovien paineiden alla.

Esimerkiksi sopii Vanhasen ajatus Euroopan pakolaiskriisin juurisyihin puuttumisesta. Hänen mielestään kriisin ratkaisu vaatii itse asiassa mittavaa investointiohjelmaa Afrikkaan. Sitä kautta sinne syntyisi työpaikkoja niin, että nuorten ihmisten ei tarvitsisi lähteä hengenvaarallisille muuttomatkoille Välimeren yli Eurooppaan.

Presidentti vastaa puolustusvoimien ylipäällikkönä myös perinteisestä, asevoimaan perustuvan turvallisuuden ylläpidosta. Jokaisen ehdokkaan vaalijulisteen ja kuvan edessä on hyvä kysyä, uskoisitko ylipäällikön tehtävän tiukassa paikassa tälle henkilölle.

Vanhasen pätevyyttä korostaa vielä se, että hän on syvästi sisäistänyt kansanvaltaisen hallitustavan. Parlamentarismi on arvo, jonka vaaliminen on myös presidentin tehtävä. Roolien on oltava selvät. Sisäpolitiikka kuuluu eduskunnalle ja maan hallitukselle.

Monipuoluemaassa kansanvalta vaatii yhteistyön rakentamista yli puoluerajojen kansan vaaleissa ilmaiseman tahdon perusteella. Vanhasen hallituksissa keskustan kumppaneina ovat olleet niin SDP, kokoomus, RKP kuin vihreätkin. Vanhanen ei ole yksilösuorittaja vaan joukkuepelaaja.

Suomi tarvitsee nyt yhteistyötä rakentavia poliitikkoja kipeämmin kuin pitkiin aikoihin. Vanhanen rakentaa toiminnallaan koko kansakunnan eheyttä ja toimii koko Suomen puolesta.

 

Seuraavalle portaalle

Kolumni Etelä-Suomen Sanomat 6.1.2018 

Keskusta lupasi 2015 eduskuntavaalien alla laittaa Suomen kuntoon. Kerroimme ja ennakoimme vaikeiden päätösten tarpeen. Kerroimme mihin on varauduttava.

Velkaantumisen taittaminen ja uuden työn luominen ovat olleet ja ovat edelleen ykköstavoitteita. Tulevista vuosikymmenistä selviytyminen vaatii uudistuksia, jotka eivät ole aina mieluisia. Ilman valtion budjettiin tehtäviä menojen vähennyksiä ei olisi selviydytty.

Talous on kääntynyt kasvu-uralle. Olimme kaksi vuotta sitten Kreikan kanssa samassa sarjassa euromaiden viimeisenä. Tänään maamme talous kasvaa nopeinta tahtia Euroopassa.

Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat saaneet työpaikan. Verotuloja karttuu ennakoitua enemmän. Luottamus talouteen on vahvaa. Yritykset investoivat. Talouden pyörät pyörivät.

Kipeääkin on tehnyt. Eduskunnan äänestäessä säästöistä on useita kertoja pitänyt uskoa siihen, että tehdään oikeita asioista, oikeaan suuntaan.

Jakovaaralla ”pelottelu” on valtiovarainministeriön tehtävä – suoranainen velvollisuuskin. Tämän tulee kuitenkin tarkoittaa sitä, että talouskasvun myönteisistä vaikutuksista pääsevät osallisiksi myös ne, joiden toimeentulo on riippuvainen poliitikkojen ratkaisuista.

Eduskuntaan on valittu monta kansanedustaja rakentamattomien teiden vuoksi. Rakennettujen teiden vuoksi tuskin ketään. Elämme aikaa, jolloin varsinkin ns. myönteiset asiat ”ulosmitataan” niin ihmisten arjessa kuin meidän poliitikkojenkin keskuudessa useimmiten jo ennen kuin ne ovat toteutuneet.

Byrokratiaa on purettu ja yrittämisen edellytyksiä on parannettu. Verotuksen myönteiset muutokset, takuueläkkeen korotus tai varhaiskasvatusmaksujen aleneminen tuhansilta lapsiperheiltä eivät juuri kiitosta saa.

Tulevaisuus muuttuu vain päätöksillä ja teoilla. Historiasta tulee ottaa oppia, mutta muutokset olisi kyettävä tekemään tulevaisuutta varten. Suomi tarvitsee siirtymisen seuraavalle portaalle, jotta voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntamme perustat alati nopeammin muuttuvassa maailmassa.

Neljä vuotta on joidenkin mielestä liiankin pitkä aika. Ison laivan kääntämisessä tuo aika kuluu nopeasti. Ensi vuosikymmenelle on löydettävä uudet tavoitteet.

Työllisyysaste on nostettava 75 %:in. Työelämä vaatii edelleen uudistamista. Tarvitaan uusi sopimusyhteiskunta, jossa sopimalla ja luottamuksen lisäämisen ilmapiirissä paikallista sopimista on mahdollista lisätä. Velaksi elämisen on saatava loppumaan. Tarvitsemme rohkeaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.

Keskustan tulee olemaan julkisten sote-palvelujen ykköspuolustaja. Haluamme kasvollisen suomalaisen yrittäjyyden palvelemaan yhteiskuntaan julkisen rinnalle. Ylikansalliset toimijat eivät tarvitse meidän tukeamme.

Osaaminen tulee olemaan menestyksemme perusta jatkossakin. Kouluttautumisen on oltava mahdollista lompakon paksuudesta riippumatta. Elinikäinen oppiminen on oltava mahdollista meille jokaiselle. Oppivelvollisuusiän pidentämiseen on oltava valmis.

Meidän on oltava vahvasti mukana eurooppalaisessa yhteistyössä. Huippuyritykset, kasvihuoneet ja mansikkamaat eivät pärjää ilman ETA-alueen ulkopuolista työvoimaa. Tarveharkintaa tulee lieventää.

Talouskasvun on oltava osallistavaa. On pidettävä kaikista huoli. Tarvitsemme uudenlaista sosiaaliturvaa, jossa työn ja sosiaaliturvan yhdistäminen – oikeasti – onnistuu.

Turvallisuustilanteessamme suurin uhka on tällä hetkellä maamme rajojen sisäpuolella. Liian moni nuori – erityisesti poika syrjäytyy. Näiltä osin kannatan kollega Lauri Ihalaisen aloitetta lähteä erityisellä ohjelmalla liikkeelle vielä alkaneen vuoden aikana.

Ratkottavia asioita ja yhteiskunnallisia ongelmia riittää. Yksi onnistumisen tae on usko itseemme ja arvostus tekemällemme työlle.

Politiikka ja päätöksenteko ovat kestävyyslajeja. Yksittäisellä asialla tai ohikiitävällä hetkellä voi saada onnistumisen tunteen. Historian kulussa yksittäiset asiat vaipuvat unholaan. Todelliset onnistumiset mitataan hetken pistevoittojen tai tappioiden sijaan isoilla asioilla.